Glögikausi

Tai no oikeastaan tällä kirjoituksella ei ole mitään muuta tekemistä glögiä kanssa, kuin että sitä glögiä on tässä mukissa. Sain kuitenkin oivan aasinsillan kirjoittaa nimenomaan TÄSTÄ mukista:

Tämä muki on nyt sitä Marimekon Kaunis Kauris -kuosia, jota olen kaikille yhtään kiinnostuneille viime ajat meuhkannut. Marimekko avasi verkkokauppansa viime viikolla, ja verkkokauppa lienee ainoa paikka mistä kyseistä mukia tällä hetkellä on edes saatavilla. Linkkivinkki on www.marimekko.fi (puhelimella kovin työlästä linkkailla). Muki on ihana! Ja kovin kaunis. Niin ja sieltä verkkokaupasta saa ensiostoksesta -15% vuodenvaihteeseen saakka..

Ihan pian mun astiakokoelma on täydellinen. Tai ainakin joulun jälkeen. Miettikääpä sitä! Astiakokoelma. Jännittävää, miten sitä alkaa vanhemmiten kiinnittää huomiota astioihinsa ja miettiä niille käyttötarkoituksia. Johonkin takaraivoon on iskostunut ajatus täydellisen seesteisestä sunnuntaista, jolloin juo pitkään teepannussa haudutettua teetä vain siihen tarkoitukseen hankitusta teemukista. Aamupalan jälkeen lukee lehden ja lähtee kävelylle aurinkoiseen sunnuntaipäivään ja pelastaa siinä sivussa maailman. Ehkä vierailee pittoreskissa kivijalkapuodissa ostamassa mummon leipomia korvapuusteja, palaa kotiin ja juo kahvin erikseen olevasta kahvimukista. Vai eikö se olekaan vanheneminen? Olenko mä hipsteri? Siihenkö tämä nyt on menossa? Snobbailen keskenäni Marimekon retrosti muka-eriparisilla astioilla ja mietin että ei helvetti miten hienoa elämä on ja olenpa mä cool. Kaikki kaapin perällä huumorilahjaksi saadut eripariastiat pilaa mun feng shuin siinä määrin, että kiikutan ne kirpputorille ja myyn eurolla. Tai lahjoitan kodittomille (ja muistan päivittää sen myös Facebookiin), koska juuri sitä kodittomat tarvitsee: eriparimukeja, joissa on joku hauska aforismi.

Niin että mulla on nyt sitten astiakokoelma.

Vaikea päättää, mikä tässä on säälittävintä.