Törmäsin FB:ssa ”törkeän hyvänmakuiseen” punajuuri-palsternakkakeiton ohjeeseen, eikä hullua tarvinnut sen enempää yllyttää. Olen pikkuhiljaa päässyt yli lapsuuden sosekeittotraumoista, jotka aiheutti vetiset ja mauttomat kasvissosekeitot (kaikella rakkaudella äiti). Ja toden totta, tämä pääsi top vitoseen heittämällä.
Muuntelin hieman alkuperäistä ohjetta, joten kirjataan se ylös.
PUNAJUURI-PALSTERNAKKAKEITTO
2 isoa punajuurta
n. 100g pala palsternakkaa
1 iso sipuli
2 isohkoa kynttä valkosipulia
7-8 dl kasvislientä
2 palaa paahtoleipää
purkki smetanaa
puntti basilikaa
suolaa, pippuria ja valkopippuria
hunajaa
tummaa balsamicoa
1/2 pakettia pekonia
Kasvikset keitetään kasvisliemessä pehmeiksi, soseutetaan ja keittoon sekoitetaan smetana, basilika ja mausteet. Smetanaa ja basilikaa voi jättää vähän keiton viimeistelyyn – itse pruukaan sekoittaa smetanaa myös valmiiseen keittoon. Tarkistellaan makuja, lisätään hunajaa ja balsamicoa oman maun mukaan (balsamicon tai etikan kanssa kannattaa olla todella tarkkana, ettei lorauta sitä liikaa). Pekoni paloitellaan ja paahdetaan pannulla rapeaksi ja ripotellaan keiton päälle vasta viimeiseksi. Pekoni kannattaa laittaa, kuten aina, kylmälle pannulle ja kääntää levyä kuumemmalle pikkuhiljaa – näin pekonin rasva sulaa ja se paahtuu mukavan rapeaksi palamisen sijaan.
Paahtoleivän (suurusteen) voi keliaakikko korvata vaikka perunalla ja pekonien tilalla voi käyttää esimerkiksi juuressipsejä. Tai toki olla käyttämättä mitään, mutta itse tykkään kun pehmeän sosekeiton kanssa on jotain rapsakkaa.
