Aloitetaan nyt vaikka siitä, että en todellakaan ole mikään messuihminen. On vaikea päättää, kumpaa vihaan enemmän; ravintoloiden sisäänheittäjiä vai aggressiivisia messuesittelijöitä, jotka aloittavat keskustelun ”koska sun häät on?”. ”Mitä helvettiä se sulle kuuluu?”, olisi yleensä ensimmäinen reaktioni, mutta kohteliaasti tyydyn hymyilemään ja jatkamaan matkaa. (Ehkä vielä jonain päivänä..)
Kuten viime vuonna, myös tänä vuonna messut olivat perinteiset ”suomihäämessut”, joissa epävireisesti soittavat hääduot, itse askarrellut kutsukortit ja viininpunaisella käynnöksellä koristellut morsiuspuvut kilpailevat kävijän huomiosta. Kansainvälisiä häätrendejä messuilla ei juurikaan näkynyt, jollei yllä olevan karkkibuffan vintage-henkisiä pilkkuja ja pom-pomeja lasketa.
Tänä vuonna messuilla oli kuitenkin ”Jotain käytettyä” -niminen häätavarakirppis, jolla myytiin morsiuspukuja ja asusteita, kuten kenkiä, hanskoja ja hiuskoristeita. Sieltä bongattiin itse asiassa siskokaason kanssa kaasoille myös nätit pääkoristeet kahdella kympillä.
Koristeiden ovh-hinta näytti mukailevan yleistä linjaa, eli normihinta olisi ollut 50€. Investoinnilla siis säästetään selvää rahaa, kunhan toinenkin kaasokin kelpuuttaa vekottimen päähänsä. Käytettyjen kenkien myyntipiste oikeastaan todisti aika hauskalla tavalla, kuinka homogeenista suomalainen häämuoti on; pelkästään koon 39 kengistä oli helposti laskettavissa 8 paria tismalleen samanlaisia suippokärkisiä morsiuskenkiä.
Tavallisissa juhlapukunäytöksissä ei ollut oikeastaan mitään, mikä minua olisi kovasti sytyttänyt. Stilissiman omistajan pitämä luento kullekin vartalotyypeille sopivista hääpuvuista oli mainio ja hän oli persoonana niin valloittava, että huhtikuussa, kunhan beben saapumisesta on kulunut siedettävä aika, varaan sovitusajan Stilissimaan. Juttelimme Stilissiman pisteellä hetken tästä erikoistilanteestani ja hän osasi heti kertoa merkin, jolta sopivia pukuja voisi löytyä (Cymbeline, jota itsekin olin jo tiiraillut). Valitettavasti ”symppiksen” puvuissa on myös 4 kuukauden toimitusaika, eli elokuisiin häihin tilaus olisi tehtävä ihan viimeistään huhtikuun lopulla. Olisin myös toivonut näkeväni Pukunin Saaran messuilla, mutta ilmeisesti hän ei ollut Tampereella tavattavissa.
Messujen upeimmat puvut nähtiin design- ja lifestylenäytöksessä (maailman huonoin nimi high fashion -näytökselle), kun lavalla nähtiin mm. Jukka Rintalan asuja. Ilmeisesti muidenkin suunnittelijoiden luomuksia oli nähty, mutta me missasimme ne täysin. Ylempänä oleva symppiksen puku nähtiin siis myös tässä LIFESTYLENÄYTÖKSESSÄ.
Kaikenkaikkiaan siis ihan mukava päivä, mutta kuten siskokaaso sanoi: eipä mulla nyt ole mitenkään erityisen inspiroitunut wau-olo. Sormuksen tosin löysin, tai ainakin sormuksen mallin. Kokeilemani sormukset olivat shokkitarjouksessa(kin) yli 4000€, myyjän mukaan ”todella edullisia” ja jäin miettimään, että onko ihmisillä ihan oikeasti varaa monien tuhansien eurojen vihkisormuksiin? Ja miksi joku on valmis laittamaan esineeseen niin suuria summia kiinni?
Sehän on kuitenkin vain sormus.
louna
aikamoinen shokkitarjous 😀 Meidän häätkin maksoi yhteensä vähemmän.
Emmi Nuorgam
Joo ovh oli melkein 7000€. Siis SEITSEMÄN TONNIA. Sillä saa saakeli sentään auton! 😀
louna
Huhhuh mitkä hinnat. Se on kans jännää et jotkut ottaa oikein lainaa häitä varten!
Vierailija (Ei varmistettu)
Suosittelen Saaraa/Pukunia! 🙂
phocahispida
Meiltä jäi asuntolainaa yli kun remontoitiin yllättävän edullisesti, lue tuttu remonttimies ei suostunut ottamaan enempää rahaa palveluksistaan.
Maksettiin sitten ylijäämälainalla osa häistä ja loput säästöistä. Hyvä että jäi yli, jonkin verran reilu kymppitonni meni. 😀
Emmi Nuorgam
Phocahispida mistä sun hääpuku oli? Eikös se ollut sellanen empirelinjainen ja liehuva?
phocahispida
Kuvia puvusta löytyy täältä.
Ja ostettiin täältä. 🙂
Emmi Nuorgam
Hei kiitos! 🙂
Hannah90 (Ei varmistettu)
Henk.koht nuo suippokärkiset kengät on RUMIA! jotenki tosi mummomaiset? 😀 Mieluummin vaikka kumpparit jalassa mutta ei tollasia, nätit sandaletit tai ihan vaan perus valkoisetkorkkarit (jotka kaapista jo löytyy).
Ja kumisaappaat on ihan hyvä vaihtoehto kun unelma ois että päällä olis valkoinen(puoliso kyllä toivoi ettei valkoista) tai keltainen tai siihen vivahtava kevyt liehuva helmainen ehkä lyhyt polvipituinen mekko, kukkia hiuksissa ja miehellä musta puku tai vaihtoehtosesti jokin muu ja vihittäisiin kesäpellolla, eikä vesisadekaan haittais 🙂
http://amountainbride.blogspot.fi/2009/12/saja-dresses.html
mekkoja joihin ihastuin 🙂
LauraEm.
Nauratti toi kenkäkuva 😀 ihan nättejähän noi on, mut kuinkahan paljon noihinkin (mun mielestä monien kohdalla ihan perussandaaleihin) tulee hintaan pieni häälisä, verrattuna ostaako ne k-kengästä vai jostain morsiusputiikista…
Emmi Nuorgam
Hannahille kiitos tosta pukuvinkistä, tosi kauniita myös nuo Sajan puvut!
Tyyne
Pakko kommentoida tuota sormusasiaa. Käytiin eilen katselemassa vihkisormuksia ja kuinka jäätävää vastaanottoa saatiin! Yks tympääntynyt myyjä, joka sanoi kaiverruksista ja kiillotuksista kysyttäessä vastaus ”no niihin tulee listahinta”, toinen myyjä oli ihan paniikissa koska liike oli täynnä jo muutenkin ja sai kysyttyä vaan että ”tiedättekö jo koon?” kolmannessa oli yritystä muttei mitään bisnesälyä=kunnon tarjousta ja neljäs oli eniten myyjä mutta valikoima surkea. Reissun jälkeen mietittiin että miten ihmeessä n. 1300 euron ostosta tehdessä myyjien käytös on tuollaista? Eikö tuo ole aika iso raha? Jonkun palkka jopa? Ja myyjät suhtautuu kuin se olisi jokin parinkympin juttu… noh, ehkä avaudun tästä vielä lisää oman palstan puolella, mutta huh jos sulle vielä sanottiin neljästä tonnista, että edullinen… 😀
Emmi Nuorgam
Tuosta edullisen sormuksen myyjästä on kyllä pakko sanoa, että hän oli superystävällinen, avulias ja mukava – taisi itsekin tietää miten absurdeista summista puhuttiin.. 😀
Tyyne
No hyvä niin, tuollaiset ovat harvassa 🙂