Beibeliini, pupuliini, vauvaliini, maitoliini.. Nostan kädet ylös ja tunnustan; meillä on vajottu vauvakuplaan, jossa kaikista sanoista käytetään hellittelymuotoa ja lässytetään varmuuden vuoksi jokaiselle vastaantulevalle henkilölle tai esineelle.
Vuorokauden ikäinen beibeliini synnytysosastolla.
Tyttäremme on tänään viikon vanha. Hän saapui maailmaan siis tasan laskettuna päivänä, 83h lapsivesien menemisen jälkeen. Synnytys (tai sen käynnistymisen odotteleminen) ei ollut maailman helpoin ja pohdiskelenkin vielä hieman, että missä laajuudessa siitä kerron näin julkisesti omalla nimellä ja naamalla (eli synnytyskertomusta saatte vielä hetken odottaa). TAYSiin kuitenkin maailman suurimmat kiitokset – ihanan henkilökunnan ja kertakaikkisen huippujen kätilöiden ansiosta meillä on nyt maailman ihanin lapsi, eikä edes mahdollinen seuraava synnytys pelota! (Että Kristaliinalle vaan kompit, täältä tulossa samanlaista tarinaa, jahka sinne saakka päästään..)
No miten meillä sitten menee? Ainakin tänä aamuna voin vilpittömästi sanoa, että hyvin! Vauva nukkui viime yön todella hyvin ja heräsi 00-10.30 välillä viisi kertaa syömään. Hänelle on muotoutunut jo sen sorttinen ”rytmi”, että vuorokaudessa on 2-3 noin tunnin mittaista hereilläolojaksoa, joista yksi sijoittuu yleensä 22-02 väliselle ajalle. Eilen illalla hereillä oltiin kymmenen aikaan, joten loppuyön pystyi pyhittämään vain nukkumiselle ja syömiselle. Mutta on niitäkin öitä ollut, kun olen keinutuolissa tuhertanut paskaäiti-itkua, hyssytellyt täysin pirteää vauvaa ja rukoillut lasta nukahtamaan. Eli se miten meillä menee, on kiinni oikeastaan vain ja ainoastaan siitä millaisia yöt ovat.
Jo tämän viikon aikana olen alkanut arvostaa parisuhdetta ihan uudella tavalla ja hattu nousee ihan järjettömiin sfääreihin niille, jotka hoitavat lasta yksin. Monta kertaa olen miehelleni huokaillut, kuinka en ikipäivänään pystyisi tähän yksin. Mies vietti vauvan kanssa lapsen ensimmäiset elintunnit ja (todella) subjektiivinen näkemykseni on, että näin pitäisi olla aina! Rehellisyyden nimissä on sanottava, että kun palasin synnytyksen jälkeen takaisin elävien kirjoihin ja katselin tuoretta iskää ja vauvaa, sydämeni suli kaikesta siitä rakkaudesta, joka miehen katseesta välittyi. Ainakin minusta tuntuu, että heidän välilleen syntyi tuolloin side, jota ei olisi syntynyt ilman allekirjoittaneen pelistä pois olemista. Oma suhteeni lapseen kehittyi vasta osastolla ja lopullisesti olen rakastunut häneen kotona. Mutta tapahtuipa rakastuminen milloin tahansa, oman lapsen rakastaminen on kyllä ihan käsittämätön juttu, jota totta tosiaan ei pysty käsittämään ennen kuin sen kokee. Olkoonkin miten kliseistä tahansa.
Niin ja se vauvakupla. Sen ansiosta vietin tiistaina tunnin ruokakaupassa etsien 11 kauppalapulle kirjoitettua tuotetta. Tätä juttua olen kirjoittanut puolitoista tuntia. Eilen opettelin sähköpostin käytön uudelleen.
Mutta onneksi kuplassa on aika ihanaa.
Vierailijax (Ei varmistettu)
Apua, miten söpö! Onnea!
Luru
Ooh, onneaonneaonnea! Niin kaunis pieni ihminen <3 Suukkoja pienille varpaille ja muutenkin lempeitä ajatuksia ja lepoa teille sinne kuplaan! 🙂
Iksu
Voi miten ihania kuvia! Oikea söpöliini! 🙂
Ne aamuyön tunnit on niitä ihmiselämän mustimpia, koita jaksaa…
HelloAochi
Onnea beibeliinistä. Mä oon ruoskinut itseäni ja potenut ties minkälaista syyllisyyttä siitä, että en osannut synnyttää ’normaalisti’. Että olisin voinut muka tehdä jotain toisin, että Kainin olisi ollut helpompi tulla maailmaan. On siis ihana kuulla, että muillakin on mennyt päin puuta 😀
Nāiádes
Oivoi, sekoan varmaan kohta samanlailla. Voisinks mä tulla teille semmoiseks night nannyks? Enhän mä nuku muutenkaan öisin, voisin ihan hyvin tulla sinne keinutuoliin hyssytteleen ja puhuun sille haltiakieltä <3
Ruusu
Todella suloinen neito, onnea!
Heh, tästä eteenpäin teidän kuulumiset tulee AINA riippumaan siitä, miten yö on mennyt. En tiedä mihin asti, ehkä kouluikään? Voimia ja ihania tutustumishetkiä vauvaan!
Amma
Voi kaunotar! Vauvakupla on kyllä mahtavaa aikaa, sitä ei jotenkin edes tajua että muu maailma vaan pyörii edelleen, kun ittellä se vaan menee vauvaa tuijottaessa.
Onnea vielä <3
Papyli
Onnea pikkuisesta! 🙂
Toimitus
Paljon paljon onnea!
Dalmi
Oiettä, kaunis pieni! Ja vauvakupla, siitä kannattaa nauttia sillä muutaman vuoden päästä et muista siitä mitään.
annemi
Onnea pienestä nyytistä!:)
Emmi Nuorgam
Kiitos! On kyllä ollut ehkä elämäni nopein viikko. Kohta toi napero oppii puhuun ja vihaa meitä ja sitten muuttaakin jo pois kotoa! Ja siis mikä muu maailma? Onko olemassa joku muu maailma..?
Katie
Voi mikä söpöliini! Nauti täysillä vauvakuplasta! Mä niin odotan sinne pääsyä… 🙂
JonnaH. (Ei varmistettu)
Paljon onnea!
Raks (Ei varmistettu)
Onnittelut ihanaisesta!