Ehkä yllättävintä koko tässä vauvatouhussa on ollut se, että univaje ei toistaiseksi ole käynyt ylitsepääsemättömäksi. Kolmeviikkoinen toukka nukkuu suurimman osan päivästä ja on tietysti enenevissä määrin hereillä koko ajan. Samainen toukka nukkuu myös suurimman osan yöstä ja kun samanlaisessa tahdissa on nyt menty jo pari viikkoa, uskallan kutsua tätä jonkinlaiseksi rytmiksi.
No okei, tässä ei vielä nukuta, mutta ollaan muuten vaan aikamoisia söpöliinejä!
Kuten onkin jo aiemmin tullut mainittua, nukkuu lapsi hyvin sekä sisällä että ulkona, liikkeessä että paikallaan, hiljaisessa että hälinässä. Toimistolla käydessäni työkaverit kuiskaili ensimmäiset viisi minuuttia, kunnes tuli puheeksi, että juu kyllä se nukkuu vaikka puhuttaisiin ääneenkin.. Ilmeisesti se ei ole mitenkään itsestäänselvää, eli lienee syytä olla tyytyväinen.
Meidän aamu(päivät) alkavat niin, että toinen meistä herää vauvan kanssa ja toinen jää vetelemään aamu-unia korvatulppien kanssa. Aamu-unille yleensä saa jäädä se, joka on huolehtinut yösyötöistä, mutta vuoroista tietysti joustetaan tarpeen mukaan. Jos on miehen vuoro herätä, he yleensä siirtyvät vauvan kanssa kahdeksan-yhdeksän aikaan olohuoneeseen puuhailemaan. Jos taas minun, niin torkutan vauvaa makkarissa niin pitkään kuin vaan mahdollista ilman että miehen unet häiriintyvät. Viimeistään kymmenen-yhdentoista aikaan vauvan kanssa on noustava ylös, sillä silloin alkaa tytön ensimmäinen pidempi hereilläoloaika.
Pöllöjä!
Aamutouhuihin kuuluu pesujen lisäksi d-vitamiinitippojen antaminen, päivävaatteiden vaihto ja syöminen – järjestys riippuu vauvan nälästä ja yleisestä fiiliksestä. Aamuisin vauva syö noin 70-80ml maitoa. Kahdentoista aikaan toinen vanhempi herätellään ja syödään aamupalaa (!!) vauvan nukkuessa. Vauva nukkuu päivästä riippuen 1-3 tunnin päiväunia ja heräilee päiväsaikaan oikeastaan vain syömään, jos siis ei aamupäivän kaikista virkeintä parituntista lasketa. Mies väittää vauvan myös naureskelleen hänelle aamuisin, mutta uskoo ken tahtoo..
Päivällä sitten tehdään mitä tehdään – käydään kaupassa tai kaupungilla, hengaillaan kotona, käydään vaunujen kanssa ulkona. Hyvillä keleillä vauva myös nukkuu ulkona osan päivästä. Päivän toinen pidempi hereilläoloaika alkaa yleensä viiden tienoossa ja tällöin hän jaksaa olla hereillä taas muutaman tunnin. Päivän maitomäärät ovat noin 60ml luokkaa – illalla vauva sitten syö taas selvästi tiheämpään tahtiin kuin päivällä, ja saattaa torkkua syöttöjen välillä vajaan tunnin tai pari. Yleensä kymmenen aikaan hän nukahtaa vähän pidemmäksi aikaa, mutta herää puolilta öin, jolloin käydään iltapesuilla ja vaihdetaan yöpaita (tai niinkun meidän suvussa kutsutaan pimpsu) päälle. Tällöin vauva syö noin 100ml maitoa ja nukkuukin sitten sikeästi kolmeen. Kolmelta syödään samanlainen setti ja nukutaan kuuteen, jonka jälkeen hän heräilee tunnin-parin välein (kello kolmen ja kuuden syötöt hoitaa siis se, joka sitten aamulla saa nukkua pidempään). Ja sitten kaikki alkaakin alusta..
Siis tähän olisi tarkoitus mahtua vielä yli kolme kuukautta?
Parhaat saamani neuvot liittyvätkin itseasiassa nukkumiseen.
– Jos se on hiljaa tai nukkuu, älä koske siihen!
– Jos se ei meinaa rauhoittua, laita rätti naamalle! (Tämän kyllä tyttö hoitaa yleensä itsekin möyrimällä lähimmän peiton tai rätin alle.)
– Ja oli vielä joku kolmaskin, mutta kappas kun pääsikin jo unohtumaan..
Pääasiassa tyttö on siis oikein herttainen ja suloinen tapaus, joka ainakin toistaiseksi päästää vanhempansa melko helpolla. Tietysti voisin nyt luetella niitä rinta- tai vaipanvaihtoraivareita vaikka kuinka, mutta kelläpä meillä ei välillä menisi herne nenään? Ja kun se maaginen kolmen viikon rajakin on jo saavutettu, niin voinen huokaista helpotuksesta ja todeta, että helposta raskaudesta ei sittenkään rangaistu koliikkivauvalla?
Miehen isyysloma loppuu ensi viikolla. Katsotaan sitten uudestaan mitä mieltä olen tytön päivärytmistä ja unenlahjoista miehen oltua viikon keikkareissulla..
Amma
Yksi neuvo joo: Älä koskaan sano että ”meillä menee tosi hyvin/ on rytmi/ helppo vauva/ ei ongelmia/ nukkuu hyvin”, sillä se kostautuu.
Ei vaiskaan, se vaan tuntuu välillä siltä. Mä oon hokenu yli kaheksan kuukautta että joo, on tyytyväinen ja helppo kersa. Eikä se nyt siitä ole muuttunut, on vaan noita vaiheita.
LauraEm.
^ hah joo, mullakin on palstallani ihan muutamassa viime kirjotuksessa taas huomattu, että älä nyt vaan ääneen mitään sano 😀
Ei mut oikeesti, hyväuniset vauvat on kyllä melko mukavia (no on ne muutki). Me kans annettiin tytön ihan huoletta nukkua niin kauan kun aina nukku, ei todellakaan alettu herätteleen syömään, pitään väkisin yllä rytmiä tms, vaan kun toinen kerran nukku itekseen pitkiä pätkiä niin annettiin rauhan olla maassa. Mulla ei siten ookaan kokemusta yliväsyneestä vauvasumuvuodesta, tokihan sitä on ollut väsynyt, mut yhen tai kahen päivän haukotteluja lukuunottamatta ekat väsymysromahdukset tuli vasta joskus viiden kuukauden kohdalla. Ja nyt reilun kahdeksan kuukauden jälkeen huomaa, että kroonisesti vähentynyt uni on saanut aikaan vähän väsähtäneen ihmisen. Mut että ihan hyvällä omallatunnolla kannattaa kyllä nauttia vauvan unista ja omasta virkeydestä 🙂
Minshui
Ihana väripläjäys kuvissa ja ihana vauva kuvissa! 🙂 Teidän vauvan päivärytmi kuulostaa kyllä todella hyvältä, helpompi nauttiakkin alku vauva ajasta jos ei ole koliikkeja sun muita. (tämä vain minun kokemus)
Ja 100 ml maitoa…itsellä tuli pakokauhu olenko syöttänyt meidän vaavia koko ajan liian vähän. Yli 4 kuukautinen ja syö tuon annoksen 😀 Onhan ne tietysti yksilöitä.
Mutta kiva lukea kuinka mukavasti teillä menee siellä babyn kanssa ^^)
Emmi Nuorgam
Hei älkääpä nyt maalailko piruja seinille siellä! 😀
minshui, juu eiköhän jokainen vauva ole ihan erilainen. Lapsi saa tarpeeksi maitoa, kun pissaa ja kakkaa säännöllisesti ja on tyytyväinen eloonsa. 🙂
Luulen, että yksi syy miksi meidän imetys meni niin käteen, on se, että tyttö tarvitsi lisämaitoa jo synnärillä, eikä mun tissit koskaan pysyneet tytön kasvavan ruokahalun perässä. Nyt hän kasvaa 300g / 1cm viikkovauhtia, mutta kai senkin on jossain vaiheessa tasauduttava!
Kippuralla
kolmas totuus on se, että jos päivällä menee unet päin p*rsettä niin ne menee yölläkin.