Pahimpia on aamut, joiden päättymistä ei näy

(Ällöttävä kakkajuttu -varoitus)

On minun vuoroni herätä aamulla lapsen kanssa. Puoli kymmeneen saakka saan huijattua että on vielä yö, sitten on pakko nousta. Ihan ok yö on antanut supervoimat ja kokeillaan siis tissiltä syömistä. Joko lapsellakin on supervoimat tai sitten hän on vaan niin nälkäinen, että rinnalla oleminen onnistuu hämmentävän pitkään. Kun sitten ollaan rintaraivarien reunalla, kurottaudun ottamaan tuttipullon pöydältä ja sillä välin lapsi oksentaa kaikki maidot sohvalle.

Pullottelu onnistuu myös ihan ok, jos ei siis lasketa sitä, että vauva hörii maitoa infernaalista nopeutta ja meinaa muutaman minuutin välein tukehtua. Röyhtäillään ja jatketaan hörimistä. Tukehtumisyskät päättyvät joka kerta siihen, että vauva puklaa jo syödyn maidon päällensä. Kun pullo on tyhjä ja lapsen syömishalut tyydytetty, röyhtäillään taas ja seuraavan puolen tunnin aikana tyttö puklaa loputkin syömänsä maidot päälleen, sohvatyynyille ja aamutakilleni.

Ja sitten tulee kakka. Aamupesujen yhteydessä olen supervoimineni pukenut lapselle kestovaipan, joka tällä kertaa ei falskaa! Victory! ajattelen ja marssin vessaan vaihtamaan vaippaa. En taaskaan osaa hoitaa järkevässä järjestyksessä, vaan riisuttuani vaipan ja sotkettuani puoli vessaa kakkaisella vaipalla, huomaan tytön pissanneen hoitoalustalle. Kuivattuani alustan ja käännettyäni selkäni, tulee kakka. Hädissäni vedän vessapaperirullan suoraan kestovaippaämpäriin samalla kun lapsi oksentaa taas hieman lisää.

Vessassa raikaa iloiset voivittusaatanat kun paiskon kädessä olevan puhtaan kestovaipan kylpyhuoneen nurkkaan ja puen lapselle ah, niin ihanan muumivaipan.

Ehkä sitten taas huomenna.

4 comments

  1. Luru

    Kysyit tuossa aiemmassa postauksessa vinkkejä kestovaippojen käyttöön… Here goes: Lopeta se! ;D Mäkin yritin sitä urhoollisesti muutamia viikkoja, kunnes annoin itselleni armoa ja vaihdettiin kertiksiin. Joo, se on epäekoa, mutta säilyipä mielenterveys. Tuossa vaiheessa on niin paljon muutenkin uutta ja ihmeellistä (ja väsyttävää) opittavaa, että en haaskaisi tuohon vaipparalliin energiaa…

    Ja ihan tosi upeeta että jaksat vielä yrittää imetystäkin. Siitäkin mulla on aika samanlaisia kokemuksia. Ensimmäiset viikot pojan kanssa oli yhtä HELV… itkemistä, taistelua ja epätoivoa. Välillä hanskat tiskiin, että v***u en sitten ole imettävä äiti. Kunnes sitten eräänä päivänä sain itseni kerättyä ja päätin että minähän imetän, enkä pulloa anna. Kestin sitä paikoillaan istumista ja tuntien imetyssessioita sen ajan mitä se kesti kunnes homma alkoi sujumaan rutiinilla ja lopulta imetin poikaa hieman yli yksivuotiaaksi (ja tyttökin sitten samalla tavoin, tosin ilman alkukankeuksia sillä kertaa).

  2. Ella F.

    Mun mielestä Luru on ihan asian ytimessä. Mä teen aina sellaista pienimmän ponnistuksen analyysiä, että kaipaanko mihinkä kohtaan enää elämässäni lisää haasteita? Kakka- ja pyykinpesuralliin en kaivannut.

  3. Emmi Nuorgam

    Ootte ihania! Kokeilen nyt muutaman viikon miten tämä lähtee ja lähteekö ja päätän vasta sitten mitä tehdään. Vaikka sen kyllä päätin jo nyt, että miehen ollessa yhtään pidemmillä keikkareissuilla en edes yritä käyttää kestoja – kotihommaa riittää silloin muutenkin.

  4. Ella F.

    Voithan vaikka luvata itsellesi, että myöhemmin, kun lapsi on jo kooltaan sellainen, että kestot eivät vuotaisi, kokeilet uudestaan. Ja viimeistään kuivaksi opetellessa. Jäteongelman painaessa harteitasi mieti vaikka Talvivaaraa 😛 

    Mä kilahdin välillä ihan mistä vaan hirveisiin perkeleisiin, ja tosiaan luovutin jo heti alkuun kestojen kanssa. Siinä kun hermot repee, menee hirveästi energiaa hukkaan. Toisaalta siitä kun pissatti tai kakatti vauvaa lavuaarin yllä vaipanvaihdon yhteydessä/syömisen jälkeen, tuli ihan superonnistunut olo. Eikä sitäkään siis oman elämän kustannuksella kannata tehdä, vaan aina silloin kun sattuu muistamaan/olosuhteet sallivat. Pysyy pää kasassa, ei tule reuhattua turhaan ja välillä tulee mahtava onnistumisen elämys 🙂 

     

Vastaa käyttäjälle Ella F. Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *