Miten meillä menee (täällä beibilandiassa)?

Jos tämä olisi Facebook, se kysyisi nyt, että ”Miten menee, Emmi”? ja sitten keksisin siihen jonkun nokkelan statuspäivityksen. Mutta koska Lily ei kysy, niin kissa on nostettava pöydälle itse. Ja hyvinhän meillä menee – hetkittäin jopa aika ihanasti!

Tyttäremme sai muutama viikko sitten nimen. Tai no me miehen kanssa olemme kutsuneet häntä alusta saakka omalla nimellään, kun muille hän oli puolitoista kuukautta sama vanha Pantse kuin ennen syntymääkin. Nimi päätettiin jo ennen kuin tyttö edes syntyi ja kun häntä ensimmäisen kuukauden oli seuraillut, olimme vakuuttuneita: hän on maailman paras pieni Hilda.

Halusimme antaa tytölle saamelaisen nimen, joka sopii yhteen sukunimen kanssa, mutta istuu myös suomalaiseen suuhun (ihan siksikin, etteivät tytön täti, Áddja ja pohjoisen sukulaiset olisi ainoat jonka nimen osaavat lausua – minunkin saamenkielentaitoni kun on melko olematonta). Lisäksi itse vierastin nimiä, joissa on R-kirjain (kiitos puhevika 1988-1995) tai enemmän kuin kaksi tavua. En pidä pitkistä nimistä lähinnä kai siksi, että niistä väännetään niin helposti lempinimiä (Eveliina > Eve, Katariina > Kata jne.). Jos lastaan haluaa kutsua Anskuksi, miksi antaa nimeksi Anna-Kaisa? Vaikka eipä sillä, Hildakin on jo vääntynyt Hiluksi ja Hilduriksi – että se siitä lyhyen nimen logiikasta.

Tässä vajaassa kahdessa kuukaudessa Hildasta on kasvanut jo iso tyttö, joka nukkuu ja syö paljon ja kohtuu säännöllisesti. Hänelle on myös kehittynyt melko säännöllinen päivärytmi – tai no oikeastaan aiemmin kertomani rytmi on vain jalostunut. Hän herää aamuisin 9-11 välillä, jonka jälkeen syödään, tehdään aamupesut ja puetaan päivävaatteet päälle. Sen jälkeen hän on muutaman tunnin hereillä ja naureskelee kaikelle, mitä eteen sattuu. En kyllä voi käsittää mistä tytön aamuinen hyväntuulisuus on peritty – ei ainakaan kummaltakaan vanhemmalta. Ehkä sieltä samasta paikasta, josta pitkä ja hoikka ruumiinrakenne tulee?

Aamutouhujen jälkeen hän nukkuu päiväunet, joiden pituus riippuu ihan päivästä. Tänään esimerkiksi aamupäiväunet olivat n. 3h, kun taas eilen ne kestivät n. 1,5h. Ja sitten päivä noudattelee samaa kaavaa: pari tuntia unta, pari tuntia hereilläoloa. Mitä enemmän ollaan liikkeessä, sitä makoisammin tyttö nukkuu. Illalla sitten seitsemästä eteenpäin on tytön iltakänkkäränkkä – toisinaan pahempi ja toisinaan ei. Yöunille mennään muutamien iltatorkkujen kautta 22-00 välisenä aikana ja riippuen siitä, paljonko tytölle on saanut tankattua juuri ennen nukahtamista maitoa, hän nukkuu 2-5h pätkissä. Keskimääräisesti yöheräämisiä on kaksi, jota voitaneen pitää varsin kohtuullisena määränä. En tiedä onko pulloruokinnalla jotain tekemistä asian kanssa, mutta meidän imetyshommathan loppuivat silloin 1kk iässä kokonaan. Siihen saakka taistelimme tissillä, kunnes maidontulo loppui vallan. Jostain syystä tyttö vihasi rinnalla olemista ja sain hänet rintakumin ja apukäsien kanssa jotenkuten syömään aina isoimman nälkänsä pois, mutta tämän jälkeen raivareista kasvoi niin järjettömiä, etten nähnyt loppujen lopuksi mitään syytä imetyksen jatkamiselle. Lopettamisen jälkeen sekä äiti että vauva ovat voineet huomattavasti paremmin, eikä onneksi kukaan ole paheksunut päätöstäni. Ihana neuvolantätikin oli vain tyytyväinen, että kumpaakin stressaava tilanne saatiin laukeamaan ja tytön painonkehityskin alkoi tasaantua. Ja ihan suoraan sanottuna rakastan itsekin lastani huomattavasti enemmän, kun jokainen syöttö ei pääty kummankin itkuun ja huutoon.

Päivittäin toistuvia rutiineja on siis kaikenkaikkiaan kolme:

– heräämisen jälkeen ensimmäisenä tapahtuu syöttö ja aamupesut (korvat, kaula, silmät ja peppu)
– iltayhdeksältä vaihdetaan pyjama päälle
– öisin vauvalle ei puhuta, valoja sytytetä tai vaippaa vaihdeta.

Itseasiassa koko ajan ollaan siirtymässä entistä enemmän myös siihen, ettei Hildaa välttämättä edes nosteta omasta sängystä pois lainkaan koko yönä. Tämä tietysti edellyttää sen, että äiti tai isi herää suun maiskutteluun jo ennen kuin vauva on kokonaan hereillä ja unet jatkuvat sujuvasti heti syömisen jälkeen. Laitan yleensä illalla yöpöydälle yösyöttöjen maidotkin valmiiksi, että makuuhuoneessa olisi mahdollisimman vähän tapahtumaa yöllä (ja ettei äidinkään tarvitse välttämättä nousta lainkaan). Huoneenlämpöistä maitoa vauva opetettiin syömään jo heti alusta alkaen juuri näitä yösyöttöjä silmälläpitäen.

Tytön toinen keikka – tällä kertaa Dave Lindholm B. Inventivea Hämeenpuistossa.

No mutta mitä äidille sitten kuuluu? Koko ajan parempaa. On ollut huojentavaa huomata, että tyttö muuttuu koko ajan enemmän ja enemmän ihmiseksi. Siis sellaiseksi olennoksi, jonka kanssa ollaan ihan oikeassa vuorovaikutuksessa. Väitän, että iso osa siitä, ettei ensimmäisestä vauvakuukaudesta muista mitään, johtuu ihan vaan siitä ettei silloin tapahdu yhtään mitään! Jokainen päivä on samanlainen syöttöineen ja vaipanvaihtoineen, eikä mötkäle ota vanhempiinsa mitään kontaktia. Jo nyt, vaikka vuorovaikutus on verrattain melko vähäistä, on ihana naureskella vauvan kanssa ja kuunnellä tämän juttuja. Ja mitä säännöllisemmäksi vauvan rytmi muodostuu, sitä helpompi hänen kanssaan on liikkuakin. Viime aikoina on käyty terasseilla, puistoissa, keikoilla ja kyläilemässä ilman, että olisi kertaakaan oikeasti edes vituttanut.

Vauvanhoidon lisäksi on onneksi tapahtunut myös muita ihania asioita, kuten ensimmäinen oikea baari-ilta sitten viime heinäkuun tai tulevan syksyn työjuttujen palaveeraamista ja suunnittelua. Jotenkin tätä lapsenhoitoakin jaksaa paljon paremmin, kun tietää olevansa hyvä myös jossain muussa ja saa maailman parasta palautetta töistään uusien työtarjousten perusteella. Ehkä vielä parempaa kun itse töihin palaaminen on sen odottaminen!

Ja let’s face it: kyllä tämä lomailukin vallan mukavaa on.

20 comments

  1. A. Sinivaara

    Tosi nätti nimi! Mulla on samanlainen trauma nimiä kohtaan, joissa on R ja ihan samasta syystä. Enkä varmaan itsekään antaisi lapselleni nimeä, jossa kyseinen kirjain on (ihan kuin olisin lapsia tekemässä muutenkaan, mutta olenpahan silti ajatellut asiaa :D), vaikka onhan se Sinivaarassakin jo mutta…silti. Se kuulostaakin niin kovalta ja karhealta eikä sitä osaa kukaan muu kuin meksikolaiset lausua oikein tällä mantereella.

  2. Nāiádes

    Ooooo, muoŧŧan pieni mumblebumblemussunpussunöbliböbli! Joka näyttää muuten aivan sulta pienenä, tossa toisessa kuvassa!

    Ja se on ihan parasta, kun hän jo juttelee! Ja nauraa! Ja ilmeilee! Ja kaikkea!

    1. Cialis daily from canada (Ei varmistettu)

      Thank you for the good writeup. It in truth used to be a enjoyment account it.
      Look complex to more added agreeable from you! However,
      how can we communicate?

  3. Katie

    Kaunis nimi! Mutta heh, mulla on tulevan beibemme nimelle ihan painvastaiset perustelut: haluan antaa pitkan nimen, jotta siita saa vaannettya lempinimia! Itseani kun aina harmitti, ettei omasta nimestani saanut muunneltua oikein mitaan kivaa. Mutta onneksi lopulta loytyi alykas Mies, joka hoiti homman. 😉

    1. Emmi Nuorgam

      Okei, eli Eddie on siis vain työnimi..? 

      1. Katie

        Joo, Eddie on työnimi – mutta saattaa kyllä pysyä blogipseudonyyminä tulevaisuudessakin. 

        Jäi muuten kommentoimatta kiireessä, että mahtavaa että sait helpon vauvan! Meilläkin ois just sellainen tilauksessa. 😉 Vauva-arkesi kuulostaa idylliseltä – toivottavasti jatkuu samaan malliin.

  4. Äiti kans (Ei varmistettu)

    Uskomatonta, että olet tosiaan pystynyt olemaan noin paljon ihmisten ilmoilla! Teillä täytyy olla oloonsa hyvin tyytyväinen vauva. Itselleni ei viime kesänä vastasyntyneen kanssa tullut mieleenkään lähteä terassille tai yhtään mihinkään, sillä ensimmäiset kolme kuukautta vauva vain huusi vatsakipujaan, ei nukkunut puolta tuntia kauempaa päikkäreitä ja aamut alkoivat aina kuuden pintaan vaikka vauva nukahti yöunille vasta yhdentoista maissa. Hän ei viihtynyt sekuntiakaan vaunuissa, kantorepussa sentään jotenkuten, mutta silloin piti olla koko ajan liikkeessä. Alkoholia en viitsinyt imetyksen takia ottaa. Elin suoraan sanottuna aikamoisessa kauhun tasapainossa koko kesän. Tunsin aikamoista syyllisyyttä kun en osannut olla samanlainen kuin ennen, mutta ehkä vauvakaan ei tehnyt alusta kovin helppoa… Nyt kun lapsi on vuoden vanha on tilanne onneksi jo toinen! Kiva, että teillä on saatu hommaan pehmeämpi alku 🙂

    1. Emmi Nuorgam

      Juu hän on kovin tyytyväinen vauva ja munkin on helpompi toteuttaa äitifilosofiaani, jonka mukaan vauvan tulo on vain osa mun elämää, eikä mun elämä ole osa vauvaa. 🙂

      Mutta hienoa, että teilläkin on alkanut jo sujua! 

  5. Anna-Reetta

    Heh 😀 mua taasen kauhistuttaa (tyttöjen) nimet joissa on K ja R (yksinään eivät niin kauheita) ja lisättynä T siihen niin hyh.. Esim. Krista, katariina, kirsi, kirsti, katri, kira.. Ja pitkät nimet on kivoja! (tai ainakin omani ja pikkusiskoni nimi ;D), ainoan poikkeuksen tekevät nämä -liina päätteiset nimet.

  6. JonnaH. (Ei varmistettu)

    ”En kyllä voi käsittää mistä tytön aamuinen hyväntuulisuus on peritty – ei ainakaan kummaltakaan vanhemmalta. Ehkä sieltä samasta paikasta, josta pitkä ja hoikka ruumiinrakenne tulee?”

    Loistavaa huumoria, saatoin ehkä vähän hihitellä täällä. 😀

    http://keyword-love.blogspot.fi/

  7. Viola-mamma (Ei varmistettu)

    Meidän neiti sai eilen kutsumanimekseen Hilda. Tänään löysin googlettamalla blogisi. Mielenkiinnsta kysyn, onko tyttärenne saanut lisää lempinimiä vai onko häntä ensi sijaisesti kutsuttu hänen virallisella etunumellään?

    1. Emmi Nuorgam

      Kyllä hän on Hilda. Satunnaisesti Hildur, Hilu, Hilppu, Hippulainen, Hilirimpsis, Hilppunen, Hilppanen, Hippula, Himpula jne. Sait ehkä juonen päästä kiinni. 😉

      Ja onnittelut tyttärestä ja hienosta nimestä! 🙂

  8. Mariamus (Ei varmistettu)

    http://ask.fm/nappulaa Tällä ask-sivustolla käyttäjä on kopioinut lapsesi kuvan jota väittää omakseen. Just to let you know.

    1. twosteps (Ei varmistettu)

      Tätä olin myöskin tulossa sanomaan. Muistakin blogeista kopioinut kuvia vauvoista ja väittää heitä omakseen.

      1. Emmi Nuorgam

        TÄH? Miten ne kuvat pääsee näkemään? En osaa käyttää tuota!

        1. prednisone (Ei varmistettu)

          My spouse and I stumbled over here coming from a different web page and thought I might check things out.
          I like what I see so i am just following you. Look forward to looking at your
          web page again.

      2. Emmi Nuorgam

        Löysin! Osaisko teistä jompikumpi linkata sen av-palstan keskustelun mulle?

    2. Vierailija (Ei varmistettu)

      mun piti samaa tulla kans sanomaan.. toivottavasti poistaa kuvat!

  9. anonyymi (Ei varmistettu)

    ei ainaskaa viel oo poistanu niitä kuvii!!

Vastaa käyttäjälle Emmi Nuorgam Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *