Eilen heräsin kiukkuisena, kun lapsi oli valvottanut puoli yötä. Haastoin aamun riitaa miehelle, keitin tuplakahveet ja olin menossa päiväunille, kun takapihalle rymisteli lauma nousuhumalaisia polttari-ihmisiä. Ei vittu nytkö?! ajattelin, mutta kiltisti otin huikan jallupullosta, puin päälleni, pakkasin kassin ja istuin autoon nauttimaan aamupalaksi omenasiideriä.
Kertoisin enemmänkin, mutta nyt jäljellä olevat kaksi aivosolua kimpoilevat niin kovalla vauhdilla eri suuntiin, ettei järjellisten lauseiden muoostaminen onnistu. Ehkä huomenna.
