Ei siis mitään hajua, miksi Tampereen uuden keila- ja biljardiravintolan nimi on Space Bowling & Billiards, mutta siellä me toissapäivänä vietettiin tyttöjen iltaa. Vaatii hiukan mielikuvitusta järjestää näitä nyt, kun osan pitää aina olla lasten kanssa kotona, osa on raskaana ja osa muuten vaan hiukan höpsöjä. Perinteinen viinipullo auki, naula päähän ja Roosterin tiskille -huutamaan kaava ei enää oikein toimikaan, joten korvaavaksi toiminnaksi tällä kertaa valittiin keilaus.
Uusi paikka löytyy Hämeenkadulta, joka on mukavaa vaihtelua siihen, että aina tähän asti (siis huom! olen keilannut viimeisen viiden vuoden aikana ehkä kolmesti, mutta silti voin sanoa aina) jeesusrannalle saakka. Lisäksi Spacessa on eri hinnoitteluperiaatteet eri viikonpäiville, joka ainakin näin tiistaikeilaajasta on oikein mukava feature. Ekstramukavan hinnoittelusta teki Vuosisadan Asiakaspalvelija (annoimme lempinimen myöhemmin illalla) laskuttaessaan minulta ihan liian vähän rahaa. Huomasin kömmähdyksen kuitenkin vasta siinä vaiheessa, kun koin olevamme jo ihan oikeutettuja pieneen alennukseen.
Keilaradat olivat jopa tiistai-iltana ihan täynnä, eli ennakkovarauksen tekeminen oli hyvinkin tarpeellinen. Tulevaisuudessa kannattaa välttää kuitenkin ykkösradan varaamista, sillä se sijaitsee hissikuilun edessä, eikä kanssakeilaajilla ole mahdollisuutta arvostella kannustaa keilavuorossa olevaa muuta kuin seisomalla radalla (istuinryhmä sijaitsee kulman takana, joka on kyllä erinomainen paikka arvostella seurata muita keilaporukoita).
Kuvasta voidaan päätellä, että äidit (Emmi&Ilona) eivät ole parempia keilaajia kuin lapsettomat (Saara&Miisa).
Huonon ratavalinnan lisäksi keilausmukavuutta hiukan rajoitti jumittuva keilojennostokone ja Vuoden Asiakaspalvelija, jolta kesti noin vartti päästä Facebookin ääreltä radalle nollaamaan tilanne. Nopeammin siis selvisi, kun vain odotti jumittuneen koneen virkoavan itsestään, eikä turhaan vaivannut VA:ta pikkuasioilla. Muuten keilaaminen oli mukavaa ja 1,5h hujahti ohi melko nopeasti. Erityisplussaa tuli siitä, että keilapallot palautui n. äänennopeudella radan alkuun ja ehdimme keilata kolme sarjaa tuona aikana.
Mutta ehkä kivempaa kuin keilaaminen, oli biljardin pelaaminen! En ole pelannut kymmeneen vuoteen – siis sen jälkeen kun lopetin nuorisotilalla notkumisen – siihen saakka se kuitenkin oli ihan päivittäinen aktiviteetti. Taisin joskus voittaa jonkun kilpailunkin. Ei sillä, että sitä varsinaisesti olisi huomannut meikäläisen pelitaidoista, mutta kivaa se silti oli.
Biljardin ohessa raskautumattomat joivat kaljaa (aina kun VA sen soi ja löytyi jostain facebookin syövereistä palvelemaan asiakkaita) ja raskautuneet söivät nachoja (samat sanat). Hinnat olivat ravintolahinnoiksi käsittääkseni melko kohtuulliset, vaikka en nyt ihan tarkalleen tiedä mitä Sol baarissa tänä päivänä maksaa. Koko alue on siis anniskelualuetta, eikä pelailemaan kello kuuden jälkeen pääse alaikäiset. Sekin on musta kiva, ettei sitten tarvitse arpoa lasten kanssa, että onkohan siellä nyt keskiviikkona seitsemältä humalaisia vai ei.
Kaikenkaikkiaan kokemus oli ihan positiivinen – paikat siistejä, vehkeet (periaatteessa) toimivia, hinnat kohtuullisia jne. Ainoat miinukset tulee VA:sta ja keilausscreenien seksistisistä naishahmoista. Ihan varmasti tulee mentyä uudelleenkin, sen verran mukavaa se kepin kanssa sohiminen pitkästä aikaa oli!
sanumaria
Kaupin keilahallissa oli kans joskus (ja on varmaan vieläkin) hohtokeilauksen henkistä menoa. Se on ehkä vähän karumpi paikka kun hohtokeilaukseen suunniteltu mesta, mutta ainakin laitteet toimii ja henkilökunta ei feisbuukkaa koko ajan 🙂
Emmi Nuorgam
En ole koskaan kuullut Kaupin keilahallista. Onks se joku prokeilaajien paikka? Ja siis voihan olla ettei VA ihan koko aikaa facettanut, vaan sitä muuten vaan vitutti kun oli asiakkaita!
sanumaria
Se on joo ihan oikee oikee keilahalli. Mut siellä on kait ainaki perjantai-iltasin hömppäkeilausta 🙂
LauraEm.
Kaupin keilahalli on oikein keilahalli! Siellä käy siis oikeitakin keilaajia, mut kyllä sinne tällaset tuurikeilaajatkin mahtuu sekaan (etenkin reunimmaiselle radalle, jollon ei tarvi kun kääntyä penkillään ja on baarin kaljaluukun kohdalla).
Nāiádes
Ja huom huom, mä en saanut vikalla kierroksella yhtään rinkulaa!
Ja itseasiassa, Saara kun kuitenkin oli henkinen voittaja, niin väittäisin lapsettomien melkeinpä olevan parempia keilaamaan.
Emmi Nuorgam
No mikä logiikka toi nyt on! Se, ettei saa rinkuloita, tarkoittaa, että on huono. Niin miten te nyt yhtäkkiä olisitte muka parempia?
Nāiádes
Nokun mä sain muutenvaan hyvät pisteet! Saara otti rinkulat munkin puolesta.
Emmi Nuorgam
Höpönlöpön.