Ennen reissua sain kyllästymiseen saakka kuulla voivotteluja ja pelotteluja siitä, miten kamalaa lentäminen vauvan kanssa on. Jossain vaiheessa paloi ihan todenteolla kiinni, joten pahoitteluni niille, jotka lähimpänä reissuunlähtöä halusivat ”neuvoa” – saatoin kiittää neuvoista aika painokelvottomalla tekstillä.
Lensimme siis Finnairilla Helsinki-Vantaalta Malagaan Hildan 7kk synttäreinä. Valitsin meille tarkoituksella yölennot, koska tiesin, että lentäminen nukkuvan vauvan kanssa tulisi olemaan superpaljon helpompaa, kuin valvovan vauvan kanssa. Tässä kohtaa lienee myös hyvä mainita, että itse en pelkää lentämistä tai pidä sitä edes erityisen epämukavana. Ilmeisesti neljän ja kolmentoista tunnin mökkimatkoihin tottuneena ei parin tunnin paikoillaan istuminen tunnu miltään – päinvastoin, lentokoneessahan on ihan luksusta, kun paikaltaa pystyy myös liikkumaan!
Helsinki-Vantaalla check-in kävi näppärästi special passengers -tiskillä, mutta ilmeisesti muilla lentokentillä kyseistä mahdollisuutta ei ole. Itse olin käsittänyt, että special check-in-mahdollisuus on kaikilla lennoilla, joten Malagan kentälläkin intimme business-luokan tiskillä niin kauan, että virkalija heltyi ja tsekkasi meidät sisään. Soittaessani ennen reissua Finnairille ja tiedustellessani, että voiko mulla ja Hildalla olla yhteinen matkalaukku, asiakaspalvelija vakuutti sen olevan mahdollista. Helsinki-Vantaan check-inissä kuitenkin selvisi, että myös Hildalla olisi pitänyt olla oma laukku, joten maksoin 40€ sakon, kun yhteinen laukkumme painoi 28kg sallitun 23kg sijaan (lentoyhtiön ehdoton yläraja 32kg). Takaisintullessa ongelmia ei ollut, kun mukana ei enää ollut Hildan maitoja tai mumin MeNaisia.. Omasta mielestäni on hiukan kohtuutonta vaatia, että yksin vauvan kanssa matkustavalla aikuisella on mukanaan 2 matkalaukkua, 2 käsimatkatavaralaukkua, turvakaukalo ja rattaat, mutta enpä minä näitä sääntöjä laadi.
Turvatarkastukset kummassakin päässä menivät sujuvasti, eikä Hildan ruokapurkit olleet ongelma. Menomatkalla meillä oli mukana 1 x 2dl maitotetra, 2 x 2dl vellitetraa, 1 200ml puurotetra, 2 hedelmäsosepurkkia ja banaani (kaikkea ei tietenkään ollut tarkoitettu lennolla syötäväksi, vaan osa oli varalla jos iso matkalaukku katoaa). Tulomatkalla täytin tuttipullon jo valmiiksi maidolla ja jännitin, tuleeko siitä ongelmia, mutta ei tuttipulloon kiinnitetty mitään huomiota. Lisäksi palatessa meillä oli yksi vellitetra, hedelmäsose ja muutama banaani.
Finavia mainostaa sivuillaan, että Helsinki-Vantaalla on lapsille tarkoitettuja lainarattaita, mutta jos laskee niiden varaan (kuten me, kun meidän rattaat oli jo valmiiksi Malagassa), niin kannattaa huomioida, ettei rattaille ole mitään erityistä paikkaa, vaan niitä saattaa olla ympäri lentokenttää, eikä rattaiden löytäminen siis ole itsestäänselvää. Meillä kävi tuuri, kun lähtöportin viereisen leikkipaikan edestä löytyi käyttämättömät rattaat. Rattaiden omat turvavyöt olivat Hildalle (72cm, 10kg) aivan liian suuret, joten köytin hänet rattaisiin omalla kaulahuivillani.
Itse leikkipaikka oli kenties ankein näkemäni leikkipaikka, eikä siis sen varaan kannata laskea lapsen viihdyttämistä. Mitään muita leluja, kuin ympäriinsä lojuneet palikat, ei leikkipaikalta löytynyt. Mietinkin, että onkohan tästä sponsoroinnista nyt enemmän hyötyä kuin haittaa leikkipaikan ”kummille” Reimalle.
Finnairin reittilennoilla lapset eivät pääse ensimmäisenä koneeseen, joka tuli mulle hiukan yllätyksenä. Olen tainnut aina lentää lomalennoilla, kun lapset on otettu koneeseen ensimmäisenä. Se olisi ollut nytkin ihan kiva feature, kun tavaraa on paljon ja kökkiminen keskikäytävällä lapsen kanssa pysäyttää koko jonon. Me olimme onneksi varanneet etukäteen jo ensimmäisen rivin paikat, joten menimme koneeseen aina viimeisenä. Menomatkalla (boarding 20.30) se onnistui erinomaisesti, mutta tulomatkalla yöunilta herätetyllä Hippusella meinasi palaa hermot kentällä odotteluun (boarding 00.30).
Lentokoneessa laitoin Hildalle ennen nousua suolatippoja nenään lievittämään mahdollista tukkoisuutta, joka olisi saattanut aiheuttaa painetta korviin. Joko tipat auttoivat tai Hilda ei muuten vain ollut moksiskaan, mutta kummatkin lennot menivät ihan ilman itkuja. Kummankin nousun aikana Hilda joi maitoa ja takaisin tullessa nukahti heti nousun aikana pullolle. Menomatkalla kaikki lentokoneessa tapahtuva oli niin kiinnostavaa, että ensimmäiset pari tuntia likka vaan naureskeli kaikelle, eikä millään meinannut nukahtaa. Lopulta virittelin rätin ja lentokoneen vilttien avulla hänelle pesän lentokoneen lattialle ja puolessa välissä matkaa hän viimein nukahti. Myös tulomatkalla Hilda nukkui lattialla samanlaisessa pesässä.
Olin ottanut jo etukäteen kyseistä tarkoitusta varten mukaan mahdollisimman paljon vaatetta (collegehaalarin, muutaman hatun, tumput, villasukat jne.) jotta lattialla kölliessä ei tule kylmä. Pelkillä sukkahousuilla ja bodylla siellä ei olisi tarjennut mitenkään. Ja koska Hilda ei ole tottunut nukahtamaan syliin, en edes yrittänyt sylinukutusta, vaan Hilda vietti kummatkin lentomatkat nousuja ja laskuja lukuunottamatta lattialla. Varmuuden vuoksi tuttikin oli mukana, mutta ei tytöllä ollut enää kuukauden tuttitauon jälkeen aavistustakaan, että mitä tutilla pitäisi tehdä.
Kaikenkaikkiaan lentomatkat menivät juuri niin kuin odotinkin; Hilda nukkui suurimman osan matkaa, joten sain itsekin hiukan unta. Yölennot olivat huomattavasti parempi valinta, kuin päivälennot: en usko että päivällä Hilda olisi nukkunut ollenkaan, kun hän on tosi huono nukkumaan päiväunia vieraassa paikassa. Mulla oli varmuuden vuoksi peltoritkin mukana, jos koneessa olisi ollut niin kova meteli, että se olisi häirinnyt unta, mutta ei niille tullut tarvetta.
Ehkä kuitenkin seuraavalla kerralla valitaan sellainen lentoyhtiö, joka huomioi lapsetkin hiukan paremmin. Ei Finnairissa varsinaisesti mitään vikaa ollut, mutta ei yhtiötä erityisen lapsiystävälliseksikään voi kutsua.
LauraKR (Ei varmistettu)
Meilläkin on vain hyviä kokemuksia lentämisestä – esikoinen on ihme sissi, kun viime keväänä palatessamme Madridista tyypillä oli molemmissa korvissa korvatulehdus (tämä selvisi vasta kotona), eikä ollut moksiskaan. Pidemmillä matkoilla yölennot on kyllä ihan ehdottomat. Viime jouluna oltiin Vietnamissa ja pitkä lennot molemmat lähtivät keskiyöllä – mikä takasi sen, että tuolloin yksivuotias sammahti jo nousussa. Ja nukkui seitsemän- kahdeksan tuntia putkeen.
Ja kannattaa kyllä varata nuo eturivin paikat ja maksaa niistä ne muutama kymppi. Finnairista meilläkin pari huonoa kokemusta (hyviäkin mahtuu joukkoon), mm. se, että viime kesänä kun palasimme Italiasta kone oli niin täynnä, ettemme saaneet vierekkäisiä paikkoja. Kanssamatkustajatkaan eivät suostuneet paikkoja vaihtamaan (tästä kostoksi V kaatoi toisen päälle kahvit…). Ja itse olin tuolloin jo 7. kuulla raskaana ja puolitoistavuotias ei ihan ymmärtänyt, miksei saanut olla äidin sylissä.
Emmi Nuorgam
Juu me varataan kyllä melkein aina ne eturivin paikat. Ehkä sekin helpottaa minimaalista lentoahdistusta, kun ei tarvi olla kuin sardiinit purkissa ja siitä on helpompi lähteä vessaan/jalotteleen, kun jostain puolesta välistä konetta, niin että takuuvarmasti jää AINA tarjoilukärryjen väliin.
Ikävä toi teidän Italian reissu. Sit vieruspenkissä on tietysti pyöritelty silmiä, kun on jouduttu matkustaan lapsen vieressä..
Jenn-
Oslosta tullessa turvatarkastushenkilökunta syynäsi oikein huolella meidän Piltti-purkkia. Ottivat siitä kannesta oikein jotain näytteitä ja analysoivat sitä jollain koneella. Päästivät meidän kuitenkin tuon vaarallisen marjasoseen kanssa koneeseen.
Roomaan mennessä meillä oli tosi ystävällistä palvelua. Check-inissä virkailija siirsi jonkun meidän penkkiriviltä pois niin että saatiin pojallekin oma paikka meidän välistä ja koneessa henkilökunta toi peiton pojalle ihan pyytämättä. Jäi tosi hyvä mieli. Paluumatkalla taas Italian päässä kysyin, että onko kone täyteen bookattu, että onko mahdollista saada ekstrapaikka. Virkailija sanoi, että kone on ihan täynnä. No, eipä ollu, mutta kukaan henkilökunnastakaan ei yrittäny siirtää kanssamatkustajaa pois meidän vierestä niin että oltais saatu ylimääräinen paikka, vaikka varmaan se vieressä istuva kaverikin olis istunu mielummin jonkun muun kuin meidän termiitti-tuholaisen vieressä.
Emmi Nuorgam
Me päästiin turvatarkastuksesta läpi jopa siis espanjalaisen hedelmäsoseen kanssa, vaikka niistä ei voi yhtään tietää mitä niissä on! ;D
Melina G
Me ollaan lennetty lasten kanssa tosi paljon. Ekan lapsen kanssa lensin kun hän oli kuukauden ikäinen, ja vanhimman täytettyä kaksi olen lentänyt myös yksin kahden lapsen kanssa (ikäeroa on vain vuosi, joten aiemmin en pystynyt lentämään yksin kahden sylilapsen kanssa). Jo lopettamassani blogissa olen kirjoittanut yksin lentämisestä kahden taaperon kanssa.
No siis, ihan muutama meidän havaitsemamme juttu:
Suomen kentältä saa ostaa semmoisia jumalattoman isoja muovipusseja, joihin mahtuvat esim. rattaat tai turvaistuin. Miltään muita kentiltä emme ole tällaisia löytäneet. Maksaa muistaakseni vitosen.
Maidot ja avamaamattomat sosepurkit olemme aina saaneet ottaa matkustamoon. Sen sijaan pillimehut eivät ole aina menneet läpi.
Yleensä reittileinnoilla(kin) lapsiperheet pääsevät ensimmäisenä koneeseen. Poikkeuksena on ollut Lufthansa, koska saksalaiset matkustajat (sori, stereotyyppistä yleistämistä!) eivät useinkaan päästä lapsiperheitä edelleen.
Me ollaan tykätty eniten lähes takarivin paikoista. Takana on yleensä väljempää, ja vessa on vieressä. Jos lento ei ole ollut ihan täysi, lentoyhtiö on usein pyrkinyt blokkaamaan sen kolmannen istumapaikan.
Ja täysin samaa mieltä Helsinki-Vantaan leikkipaikoista: onnettomia!
Emmi Nuorgam
Hyvä tuo sun kirjoitus, ens syksynä meillä on mukana kaksi alle 2-vuotiasta, ja noista vinkeistä on varmasti apua silloinkin.
Mutta siis hetkinen, jos rataspusseja ei saa muilta lentokentiltä, niin laitetaanko rattaat ruumaan sit ihan ilman suojaa…? Meidän pitää hankkia kuitenkin jotkut miljoonarattaat, niin en todellakaa laita niitä heiteltäväksi ihan ilman mitään! Näin nyt kentällä ihmisillä sellaisia topattuja suojapusseja, myydäänköhän sellaisia tuplille..
LauraKR (Ei varmistettu)
Miljoonarattaisiin, siis ainakin Phil&Tedsin sisarusrattaisiin, myydään kuljetuslaukkuja ja suosittelen kyllä ostamaan myös sen. Siinä konkurssissa se on pieni lisä. Takuusti pysyy parempina ja jälleenmyyntiarvokin säilyy.
me ollaan matkarattaat jouduttu laittamaan ruumaan ilman säilytyspussia, mm. juuri Italiassa.
me ollaan jouduttu
Melina G
Joo – siis jos sulla ei ole säkkiä niille omasta takaa, niin kyllä, rattaat menevät ruumaan ihan irrallaan! Meille kävi kerran näin, ja lastenvaunuista hävisi sitten se päälle tuleva, neppareilla kiinnitettävä läppä. Onneksi oli p**kat vaunut. 🙂
Vahingosta viisastuneena olemme sitten säästäneet sen Finskin muovisäkin (se on tosi vahvaa muovia, siitä pystyy irrottamaan ne sulkuteippaukset). Ja nykyään otamme lennolle mukaan Maclarenin tuplamatkarattaat, joihin meillä on sellainen Maclarenin lentokassi (perässävedettävä, rullat alla).
Katie
Joo, mustakin toi on ihme nipottamista Finskiltä, ettei lapsiperheet pääse koneeseen ensin. Helpottaisi nimittäin koko jonon liikkumista…
Kommentoinkohan mä jo aiemmin, että kun lennettiin Suomeen BA:lla, turvakaukalon sai ottaa koneen ovelle asti mukaan, sieltä se otettiin ruumaan ja saatiin takaisin muitten matkatavaroitten kanssa. Kone ei ollut täynnä, joten saatiin keskipaikka blokattua.
Paluumatka meni Finskillä. Helsingin päässä sisääntsekkaaja sanoi, että kone oli melkein täynnä mutta että hän yrittäisi blokata meille ainoan vapaan keskipaikan ja että voisimme ottaa turvaistuimen mukaan koneeseen, mutta että sen saattaisi joutua laittamaan käsimatkatavaraboksiin. Eipäs kuitenkaan joutunut, joten nousua ja laskua lukuunottamatta jässikkä sai istua omassa tuolissaan (tosin ei meidän välissä vaan ikkunapaikalla turvallisuussyistä: jos olisi jouduttu evakuoimaan, istuin olisi blokannut ikkunapaikalla istujan ulospääsyn).
Koneeseen me päästiin kummassakin päässä ennen muita, mutta se taisi johtua Miehen BA:n klubikortista eikä vauvasta.
BA:sta jäi joka tapauksessa lapsiystävällisempi maku kuin Finnairista, mutta se saattoi johtua vain ylipäätään ystävällisemmästä palvelusta. Finskillä ollaan niin asiallisia, niin asiallisia, mutta BA:lla leperrellään vauvalle, heh… Jos lentäisin yksin vauvan kanssa, valitsisin kyllä jo tuon pikkuseikan perusteella British Airwaysin.
Emmi Nuorgam
Noilla kummallakin lennolla näytti olevan monta turvakaukaloa ja rattaita, jotka otettiin ihan portille saakka ja sieltä sitten roudattiin ruumaan. Meillä kun ei enää ole kaukaloa, niin se ei ollut edes vaihtoehto, mutta rattaiden ottamisesta luovuttiin, koska se samainen puhelinpalvelija ohjeisti että vaan sellaiset minipienet sateenvarjorattaat voi viedä portille. Mutta kyllä sinne sit kuitenkin roudattiin jos jonkinlaista ratas-vaunuhässäkkää, niin että meidänkin matkarattaat olisi mennyt samaan konkurssiin!
Katie
Kiva kun asiakaspalveluun voi aina luottaa Finnairillakin! 😉
Marsumarsu1 (Ei varmistettu)
Hei! Itse lensin juuri ensimmäistä kertaa vauvan kanssa (4kk) Finnairilla ja saimme kyllä todella hyvää palvelua sekä Espanjan että Suomen päädyssä. Menolento oli täynnä, mutta yrittivät jotain sumplailla sekä check-inissä, että vielä portilla, että saataisiin kokonainen rivi meille, mutta ei valitettavasti onnistunut (koneessa ei tosiaan ollut yhtään vapaata paikkaa). Toivat tosin heti pyytämättä viltin ja tyynyn vauvalle.
Paluulennolla blokkasivat meille koko rivin (kannatti muuten mennä special passangers-tiskille ja ajoissa, sillä koneessa edessä olevalla pariskunnalla oli melkein samanikäinen vauva ja eivät olleet enää saaneet riviä itselleen).
Molemmissa suunnissa oli oma turvatarkistus lapsiperheille ja koneeseen mentäessä saatiin mennä ekoina.
Eli ei valittamista! Neiti myös nukkui suurimman osan matkasta ja leikki iloisena vapaalla paikalla löhöillessään (paluulento).
Ai juu, myös laukkujen painojen yhdistäminen onnistui, eli sen sijaan, että meillä olisi ollut laukku myös neidille, tsekkasimme sisään kaksi laukkua + vaunut ja toinen laukuista painoi 26kg.
Emmi Nuorgam
Kiva kuulla! Pakko kysyä, että oliko teillä loma- vai reittilento? Me tosiaan oltiin reittilennonna, eikä ilmeisesti niihin kuulu noita lapsiperheiden erityispalveluita, toisin kuin lomalentolaisilla. Tiedänpä ensi kerralla paremmin! 🙂