Perhe, hyvä ruoka, viini ja ystävät. Siinä vastaus, kun multa viimeöisen maailmanparannuksen ja euroviisuvalvojaisten ohessa kysyttiin, että mikä mulle on tärkeintä maailmassa. Ja koska olen aivan sairaan etuoikeutettu, sain eilen nauttia taas ruokaseurapiirien muodossa näistä kaikista. Tällä kertaa me seikkailtiin Aasiassa ja pyöriteltiin porukalla kevätrullia.
Kevätrulliin päätyi nyt salaattia, kurkkua, porkkanaa, avokadoa, kevätsipulia, katkarapuja, sieniä, nuudeleita ja yrttejä. Laseihin kaadeltiin Kung Fu Girliä (<3) ja Miisan värkkäämää sangriaa. Rullien oheen tein Gordon Ramsayn nuudelisalaattia ja jälkkäriksi syötiin taas sitä pakastemudcakea. Ihanan hyvää, helppoa ja simppeliä – ja maha tuli täyteen ilman inhottavaa ähkyä.
Kun lapset oli saateltu nukkumaan, jäi iskä kotiin ja me lähdettiin Brygga Street Bariin euroviisuvalvojaisiin. Jauhettiin mummoista ja äideistä, paasattiin perheen tärkeydestä, huokailtiin miten ihanaa on olla taas likkaporukalla ulkona ja viisujen jälkeen löydettiin itsemme Villisiasta kummisedän keikalta heilumasta kun heikkopäiset.
Vaikka olin kotona ihan liian myöhään, ei tänään ennakko-oletuksista huolimatta tullutkaan maailmanloppua. Päinvastoin – sain nukkua pitkään ja aamiaiseksi mulle tarjoiltiin croissantteja ja suklaakakkua. Lahjaksi sain kukkia ja yöunet, ihan niin kuin olin toivonutkin. Aika parhausaviomies mulla: ensi yönä mun ei nimittäin tarvitse hoitaa ainuttakaan syöttöä, eikä herätä aamuseiskalta hyörimään Hildan kanssa, vaan saan vetää unta palloon äidin luona ihan niin paljon kuin sielu sietää. Äsken kun lähdin kotoa ajelemaan Ylöjärvelle päin, sain vielä kehotuksen käydä huomenna aamiaisella jossain ennen kotiinpaluuta ja kuulin ne maailman parhaat sanat: ”ei ole mikään kiire kotiin, me pärjätään täällä kyllä.”
Tänne ajellessa radiossa soi Lana Del Rey ja Elvis, aurinko laski ja järvet oli peilityyniä. Sen 15 minuutin aikana tajusin olevani aivan hykerryttävän onnellinen, vaikka aina välillä onkin vähän raskasta. Mä tarvitsen tälläisiä viikonloppuja, että muistan mikä tässä elämässä on tärkeää ja ymmärrän, miten hyvin mulla asiat on.
Elämä on juhla ja se on aika ihanaa.
Nii
Olipa hyvän mielen postaus tähän maanantaiaamuun 🙂
Ruusu
Ihan mielenkiinnosta: onko sun mies joku zen-munkki? Miten se osaa ottaa noin iisisti? Voisko ilmoittautua jollekin sen vetämälle rauhallisuuskurssille?
Emmi Nuorgam
😀 en mä tiedä. Oon tullut siihen tulokseen, että olisin jo jollain suljetulla osastolla hyppimässä seinille, jos miestä ei olisi. Mä voin kysyä, että pystyiskö se vetään jonkun viikonloppuretriitin!
Kaatri (Ei varmistettu)
Ihanan hyväntuulinen postaus. Niin yhdyn tohon sun elämän tärkeysjärjestykseen. Elämä on aina mukavampaa maha täynnä hyvää ruokaa ja lasillinen hyvää viiniä kädessä 😀
katiK
On kyllä ihana mies sulla. Ja mahtavaa, että äidin elämään mahtuu muutakin kuin kakkavaippoja.
VSY (Ei varmistettu)
Ihanaa! Ja mielettömät tärkeät hyvät asiat elämässä. Tästä ja näistä kuvista tuli hyvä mieli 🙂
Minttunen
Oih miten herkullisen näköisiä kevätrullia? Jos jaksat, niin ois mukava tietää tarkemmin miten nämä tehdään? Kuvasta joo näkee aika hyvin, mitä oli täytteenä, mut mitä kastikkeita teillä oli ja mihin noi täytteet kääritään? En oo ikinä tehnyt moisia 🙂
Emmi Nuorgam
Toiveenne on täytetty! 🙂
http://www.lily.fi/blogit/mun-elama-milloin-siita-tuli-nain-ihana/taa-maistuu-ihan-kesalle
Eli kaupasta löytyy tuollasia valmiita meal kittejä, joita ollaan aiemmin käytetty. Tällä kertaa ostin riisipaperit ja riisivermisselinuudelit erikseen, tuli vähän halvemmaksi. Sen meal kitin sweet chili kastike on musta ihan kelvollista, nyt dippailtiin soijaan ja sellaisesta aasialaisesta kaupasta ostettuun dumpling sauceen. Oikeastaan varmaan mikä tahansa aasialainen (tai edes sinne päin) kastike passaa, kunhan siitä itse tykkää. 🙂