Oi oispa aina kesän ensimmäinen päivä!

Auringonpaiste, tuo luonnon oma nousuhumala! Se alkoi jo aamukuudelta, kun kävin parvekkeella ihastelemassa Viinikan kikon torniin heijastuvaa aamuaurinkoa. Sellainen naurettavan onnellinen ja kupliva tunne mahanpohjassa – tiedättehän: säätiedotus oli oikeassa, tänään paistaa aurinko ja tulee lämmin! Sellainen, ettei tekisi mieli mennä nukkumaan enää ollenkaan, mutta kun menee ja herää vasta kahdeksan jälkeen, on jo valmiiksi aivan lapsellisen hyvällä tuulella.

Niin hyvällä, että edellisiltana vasta ajatuksissa pyörinyt suunnitelma lähteä ulos aamiaiselle tuntuukin ihan itsestäänselvältä asialta. Kesämielellä oli myös Ravintola Leon ihana henksu, kun sain aamiaista vaikka aamiaisaika oli jo ohitettu aikaa sitten ja Hilda, joka kertoi kaikille kauppahallin asiakkaille, että meillä on mukana myös vauva osoittelemalla vaunukoppaa ja kailottamalla hyvin kuuluvalla äänellä ”vavva aaa aaa aaa vavva vavva aaa aaa!” Jotenkin tuntui, että kaikki muutkin hallin asiakkaat oli auringosta sekaisin, niin moni kävi meidän karavaania ihastelemassa ja turistit ihaili Hippusen kikkaroita. Hallin ovella törmättiin 4Vuodenajan Yoniin ja oltiin hetkessä ylipuhuttu nauttimaan aamiaisen jälkkäriksi 4delin hodarit. Kyseessä oli pieni sneak peak siitä, mitä halliin parin viikon sisään avattavassa hodaribaarissa tullaan tarjoilemaan, ja ainakin tää hodari itsetehdyllä makkaralla, sinapilla ja sipulilla sai sekä multa että Hildalta hyväksynnän. Lisää katuruokaa Manseen – voiko tän parempaa olla?!

Hallin jälkeen me otettiin suunnaksi Koskipuisto ja Pikku Kakkosen puisto, jossa eilenkin vierähti helposti pari tuntia. Kyllä se vaan niin on, että tuollaset leikkipuistot on parasta, mitä kesällä voi lapsille tarjota. Ja leikkipuiston kyljessä oleva kikkari, jolta saa kahvia, on parasta mitä sen lapsen äidille voi tarjota. Tai no siis tietysti kylmä ja hikoileva riesling olis parasta, mutta en usko Pikku Kakkosen puiston olevan siihen ihan vielä valmis.. Koskipuistossa, kuten koko kaupungissa valitsi sellainen ihan mahtava karnevaalitunnelma – ihmiset oli iloisia ja nauroi, tervehti toisiaan, levitteli vilttejä nurmikoille ja kilisteli muovisia skumppalaseja. Päiväuniaika kuitenkin lähestyi uhkaavasti ja meidän oli jätettävä kaupungin houkutukset tältä erää, mä tosin jatkan kesäkaupungin ja mm. Keskustorin Käsityökorttelin koluamista ihan yksikseni vielä huomenna kun mummu ja vaari tulee kaitsemaan lapsosia.

Onneksi meillä oli hyvä syy lähteä ottamaan pienet power napit – nimittäin Hippusen muskarin kevätjuhla. Siellä ne Miisan kanssa esiintyi meille ja itse nyyhkin kuin mikäkin äiti-ihminen yleisössä. Musta tulee kyllä vuosi vuodelta enemmän ja enemmän mun äiti, tai lasten syntymän jälkeen ehkä ennemminkin kuukausi kuukaudelta. Ensin rättineuroosi ja sitten tunteet, ai kauhee mitä muuta nää vielä tuo tullessaan!

Kevätjuhlan jälkeen mummu ja vaari vei meidät vielä herraskaisesti ulos syömään. Minä sain valita, joten tuplarattaat mielessäni valkkasin Scandic Cityn Piazza Foodfactoryn, jonka ravintola on hiljattain uudistunut enemmän deli&grill-tyyppiseksi paikaksi. Opiskeluaikana yksi parhaista ystävistäni oli Piazzan baarissa töissä ja jokusen kerran on tullut notkuttua baarin puolella drinksuja ja tapaksia ahmien. Tapakset oli edelleen hyviä ja pinot grigio kylmää, mutta ehkä paikka kannattaa kuitenkin merkata sillä jos-et-halua-pilata-hyviä-muistoja-niin-älä-mene lapulla ja haudata sinne menneisyyden laatikoihin. Tai sitten multa vaan puuttui verestä pari promillea ja seurasta pari Abba-fania, jotta kokemus olis ollut autenttinen. Mutta siitä lisää joku toinen päivä.

Nyt mun onpakko mennä parvekkeelle fiilistelemään viimeisetkin auringon rippeet ja todettava, että hitto tästä kesästä on tulossa hyvä!