Taisin valehdella edellisessä postauksessani, kun sanoin, että kaikki marketimekot on esitelty. Tajusin nimittäin, että sehän ei pidä paikkaansa – jäljellä on vielä Einon nimijuhlien mekko!
Juhlia edellisenä päivänä kävin ruokakaupassa (ei tarvinne edes enää erikseen mainita, että kyseessä oli Prisma) ja silmiini osui punainen etulirvakkeella varustettu trikoomekko. Päättelin, että etulirvake veisi huomion pois viisi viikkoa aiemmin tyhjäksi jääneestä nahkapussukasta ja illuusiota vahvistaakseni tyhjensin myös alusvaateosaston niistä Ellan ja Sillypääntsinkin esittelemistä mummokalsareista. Ja ainakin tästä kuvakulmasta huijaus näyttää ihan onnistuneelta!
Mekko: Prisma
Kengät: Seppälä (tunnetaan myös tuttavallisesti seppiksenä)
Rannekoru: ABC
Alan kyllä vaikuttaa kohta joltain S-ryhmän agentilta, mutta rannekorunkin tarina on ihan looginen. Tai siis, no, ainakin tavallaan on.. Sain sen nimittäin ensimmäisenä äitienpäivänäni mieheltäni, kun olin ensin itkenyt autossa vartin, etten saanut mitään lahjoja. Mies oli uskonut, kun olin sanonut, ettei me osteta toisillemme äitien- tai isänpäivän lahjoja, kun ei olla toistemme isiä tai äitejä. Siinä Hildan synnytyksen jälkihormonimyrskyissä en tietenkään ollut tarkoittanut sitä niin, (vaan, öh, no en tiedä että mitä tarkoitin), joten olin mielestäni oikeutettu pieniin raivareihin. Niinpä mies sitten toi korun mulle Kolmenkulman ABC:ltä, kun kävi ostamassa vesimelonia. Einon nimijuhliin laitoin sen siksi, että tuo ensimmäinen äitienpäiväni sattui olemaan myös Hildan nimijuhlien ajankohta, joten se tuntui kivan perinteikkäältä. Vähän niin kuin nimijuhlien jotain lainattua, vanhaa ja sinistä.
Ja väittävät vielä, että romantiikka on kadonnut. Ei ole, se vaan asuu nykyään aabeeceellä.
