Armas sulhoni täytti viime viikonloppuna 30 21 ja sen kunniaksi olin anopin kanssa sopinut, että lapset pääsevät viikonlopuksi mummulaan ja minä ja mies treffeille Helsinkiin.
Me ei olla enää pariin vuoteen ostettu toisillemme tavaralahjoja (ja mitenkään nyt ketään syyllistämättä mieheni taisi sopia tän jo ennen kuin alettiin edes seukkaamaan..) vaan pyrimme panostamaan ne ”ylimääräiset” rahat siihen, että tehdään yhdessä jotain kivaa. Ja kun sanon jotain kivaa, niin se yleensä tarkoittaa hyvää ruokaa, käsi kädessä kävelemistä ja ylenpalttista juopottelua. Niin myös viime viikonloppuna.
Valitsin meille majoituspaikaksi Scandic Paasin Hakaniemestä, osittain sen hinnan, osittain sijainnin ja osittain interiöörin puolesta. En ole hetkeäkään sellainen ihminen, joka ajattelee, että missä vaan halvassa murjussa voi yöpyä, vaan tyylikäs ja houkutteleva sisustus vie aina voiton kun hotellia tai muuta majoitusta varaan. Paasi oli todella kaunis, täynnä ihania yksityiskohtia ja minibaarista löytyi viilennettyä cavaa ihan ilman tilaustakin, eli kaikin puolin erinomainen valinta!
Kun oltiin tiputettu lapset mummulaan, huristeltiin Helsinkiin ja mies koitti parhaansa mukaan arvailla, että mihin ollaan menossa. Sisäänkirjautumisen ja pienten valkoisten valheiden jälkeen (”usko nyt, me mennään juokseen Töölönlahtea ympäri!”) otettiin päikkärit, skoolailtiin, ihasteltiin hotellia ja kerrottiin tyhmiä vitsejä. Mies ajoi parran – nyt kuulolle ne naiset jotka ajattelee, ettei miehillä ole mitään sellaisia juttuja, joita ne haluaa kylppärissä tusata silloin kun on aikaa: hankkikaapa niille sellainen vanhainaikainen partahöylä, vaahtoa ja suti, ja alkaa tusaaminenkin kiinnostaa – minä vedin kerrankin oikeen viivat silmiin ja pikkumustan päälle. Vaatimattomasti myös tägäsin itseni instaan #imsexyandiknowit kun pakotin miehen ottamaan musta kuvia Ruttopuistossa. Vaatimattomuus olkoon hyveeni ja sitä rataa.
Ilta me vietettiin Boulevard Socialissa nauttien raflan 7 ruokalajin maistelumenu viinipaketteineen ja huokailtiin aina joka annoksen äärellä, että vitsi miten tää voikin olla vielä parempaa kuin se edellinen. Meikkis stalkkasi viereisten pöytien asiakkaita ja mietti näiden taustatarinoita, mies istui ja ihaili kaunista vaimoaan (vaatimattomuus, yes). Kyllä se vaan niin on, että Tomi Björck on tehnyt Helsingille niin isoja palveluksia, että kaupungin kuuluisi antaa siitä hyvästä rantatontti Tomille. Ja jos eivät anna, niin varmasti saadaan Tampereelta järjestymään – tännekin kaivattais vähän Tomin tatuoitua otetta!
Illallisen jälkeen Rouva Nuorgamin olisi kannattanut viedä nousuhumalainen itsensä hotelliin, mutta sen sijaan rouva soitteli ystäviä paikalle ja hukuttautui saavilliseen gin tonicia. Mutta sellaista sattuu erinomaisimmillekin ihmisille – ja hei, jos nyt ei miehensä kolmekymppisillä voi olla riehakas ja kovaääninen, kuten mieheni diskreetisti muotoili, niin ei koskaan.
Kieltämättä sunnuntain missiota olisi helpottanut, jos olisi sen vikan gin tonicin jättänyt juomatta, mutta minkäs teet. Olin nimittäin varannut meille Insideout -pelin miehen synttäriyllätykseksi ja pakko myöntää, että vähän skarpimpana oltais saatettu päästä huoneesta uloskin, nyt jäätiin YHDEN VIHJEEN päähän. Hitto että jäi harmittamaan! Kyseessä on siis sellainen liveroolipelihässäkkä, jossa huoneesta pitää annettujen vihjeiden perusteella päästä ulos yhden tunnin aikarajan sisään. Meillä meni ensimmäinen 25 minuuttia siihen, että pyörin huoneessa ja hoin eimepäästätäältäkoskaanpois kunnes saatiin juonen päästä kiinni ja vihjeet alkoi ratketa kuin itsestään. Onneksi meitä peluuttanut nainen kertoi, että he avaavat Helsinkiin lisää pelihuoneita, niin voidaan mennä joskus ottamaan revanssi! Suosittelen kyllä peliä kovasti, jos vaan yhtään on katsonut CSI:tä tai pelannut vastaavia pelejä netissä.
Pelin jälkeen me käytiin vielä Hakaniemen Kujassa brunssilla ja olin kyllä todella positiivisesti yllättynyt! Ollaan kerran aiemminkin käyty ovella pyörähtämässä ja saatu niin ankea vastaanotto, että lähdettiin samantien pois, mutta nyt mieheni tiesi kertoa omistajan vaimon olleen töissä. Palvelu oli kivan mutkatonta, brunssi varsin kohtuuhintainen 17€ per naama ja ruoka todella hyvää! Siinä limelonkeroa ja ribsejä aamupalaksi nappaillessani katselin muita brunssin asiakkaita ja mietin, että olisikohan se ihanaa olla kolmekymppinen lapseton pariskunta, joka voisi joka sunnuntain parannella oloaan lonkerobrunssilla pitkin kaupunkia. Sitten ravintolaan tuli myös lapsiperhe, joilla oli samanlainen söpöliini kikkarapää kuin Hilda ja me miehen kanssa katseltiin tyllerön croissantin syömistä ihan tippa linssissä ja hoettiin, että vitsi miten kauniita ja älykkäitä lapsia meillä on ja on jo ikävä ja voi että rakastan sua ja lapsia ja ubuliubuliubuli…
Lopulta käveltiin ihan ällöttävän söpösti, käsi kädessä toisiimme liimaantuneita, autolle, niin että liikennevaloissa ollutta mummeliakin nauratti, ja ajettiin Nurmijärvelle pussailemaan lapsia. Seuraavan kerran treffaillaankin ensi kuussa Bremenissä – onko kellään mitään kuumia vinkkejä tahi muita tipsejä, että mitä siellä kannattaa tehdä?
CougarWoman
Ihastellen (ja tietysti vähän kateellisenakin, heh) täällä luin teidän täydellisestä viikonlopusta – viimeinen niitti oli tuo Insideout-peli. Hurahdin. Välittömästi. Pakkohetimennä!
Onhan tuo lahjana kivempi kuin joku…koru tai jotain. Yhteinen elämys.
Emmi Nuorgam
Joo, tai vaikka KIPUKOUKKU kuten jossain naistenlehdessä vinkattiin. Ei jeesus.
CougarWoman
Kuulostaa assosiaationomaisesti joltain, jolla voi tehdä kotikutoisen abortin o_0
empuska
Ei ole kyllä eka kerta, kun kuulen, että vimpasta vinkistä jäi peli uupumaan…! #FoliohattuTeoreetikot
Emmi Nuorgam
Ihanaa, ettei olla ainoot idiootit! 😀
Vierailija (Ei varmistettu)
Ihania ootte, ja sulla makee uus tukka! Bremenistä taisi olla juttua just MeNaisissa (viime viikolla?) ja olikin niin hyvä juttu, että melkein kiinnostais lähteä. Jos kiinnostaa ja et löydä mistään niin voin repiä sivut irti ja postittaa. (vai onks paperilehden jutut netissä, en tiedä)
Kainuun minttu
Emmi Nuorgam
Kiitos! Täytyy katsoa, jos jostain vielä löytyis se juttu, kiva kun vinkkasit. 🙂
Maija (Kolmen tähden arkea) (Ei varmistettu)
Mahtavan kuuloinen viikonloppu! Boulevard Social on kyllä tosi hyvä paikka, tykkään enemmän kuin Farangista. Tosin ihan täyttä kokemusta en ole saanut, sillä ekalla vierailukerralla viime kesänä olin raskaana ja nyt tokalla kerralla tänä kesänä vauva oli mukana. Pitää päästä sinne joskus niinkin, että voi maistella myös viinipaketin ja vähän drinkkejä kans.
Emmi Nuorgam
Hmmm. Mä olen kyllä tykännyt kaikista kolmesta joissa olen käynyt (Farang, Gaijin, BS) vaikkakin toi Boulevard Socialin lounas oli ekalla kerralla aika iso antikliimaksi. Bronda on seuraavana listalla!
Maija [Kolmen tähden arkea] (Ei varmistettu)
Mulle taas Farang oli pienoinen pettymys, kun sitä oli hehkutettu niin älyttömän paljon ja odotukset oli ehkä liian korkealla. Ruuat tuli niin nopealla tahdilla, ettei niistä ehtinyt nautiskella kunnolla ja esim. se kaikkien ylistämä karamellipossu oli mun mielestä ihan blaah. Mutta kyllä mä sinnekin voisin silti uudestaan mennä, eli ei se mikään huono ollut. 🙂
Emmi Nuorgam
Mutta siellähän on pointtina juurikin se, että pöytä on täynnä ruokaa ja niitä syödään siitä sitten yhdessä ja erikseen. Mä tykkään just sellaisesta syömisestä, ehtii maistella kaikkea, kun ei mene ensimmäiset neljä ruokaa siihen että ahmii vaan nälkäänsä. 🙂
Katie
Scandic Paasi on mainio! Mä olen nii-in kyllästynyt beige-suklaanruskeisiin hotellihuoneisiin… Ja Sossun ruuasta mäkin olen tykännyt. Kuja on vielä kokematta, mut yritänpä ehtiä ensi kerralla, kun kerran noin kehuit.
Emmi Nuorgam
Joo siis ei siellä mikään sellainen fancy pancy brunssi ole – makkaraa, ribsejä, leipiä, erilaisia salaatteja jne. – mutta kaikki todella hyvää. Brunssitila on aika ahdas, sen järjestämistä kannattaisi ehkä miettiä uudelleen. Nytkin mun kyynerpää oli kolme kertaa jonkun lautasella ja kerran meinasin kipata oman lautaseni yhden likan päälle. Jos olisi ollut kaiken muun aktiviteetin jälkeen rahaa vielä hassattavaksi, niin olisin varannut Kämp Gallerian brunssin, se kuulosti ihan täydelliseltä!
Katie
Aha, Kämp Galleriakin muistiin… Tänks!