Lisäsin eilen Instaan kuvan itsestäni hotellin lakanoissa. Kuvateksti kuului kutakuinkin näin: ”Hotelli. Puhtaat lakanat. Ei herätyskelloa, ei velvollisuuksia, ei krapulaa.” Mikä ihana aamu, saisin nukkua pitkään ja makoilla sängyssä vaikka iltapäivään saakka! Tämän ajatuksen kanssa menin nukkumaan kahdentoista aikaan.
06.30
”Mitähän kello on? Oon varmaan nukkununut jo sikapitkään, onkohan jo iltapäivä? Ai puoli seitsemän, Jes, voi nukkua vielä!”
07.45
”Onkohan Eino nukkunut yhtään. Siellä on varmaan ollut ihan hirvee yö. Hitto kun ei enää nukuta. No kokeillen silti.”
09.00
”VASTA YHDEKSÄN? Ei helvetti. Mää laitan nyt vielä silmät kiinni ja pakko nukkua.”
09.05
”Nukuinkohan mää? Kello on nyt varmana jo 12. Ai en nukkunut?”
09.15
”Kotoa tuli viesti, että Eino heräsi yöllä vaan kerran. Win! Mää en kyllä enää jaksa nukkua. Pitäsköhän mennä aamiaiselle.”
10.12
”Noniin, oon syönyt. Mitähän sitten. Pitäiskö mennä tohon Hakaniementorille käymään?”
10.20
”Ehkä mää kuitenkin vielä riisun ja meen makoileen. Ai hitto kun ramasee. Pitäsköhän sittenkin vielä hetkeksi ummistaa silmät….”
10.21
”Kroooooh pyyyyyyyh………”
Raissi
Aamupalan jälkeen pikku-unoset on NIIN parasta.
Nannannaa
Nyt ollaan asian ytimessä! Parasta ei suinkaan ole se, että saa nukkua niin pitkään kuin haluaa. Parasta on se, että saa mennä jatkamaan unia just silloin, kun haluaa. Mahtavaa!
Janica B. (Ei varmistettu)
Olet unesi ansainnut 🙂 Taisi olla aika kiva viikonloppu muutenkin.