2012? Sehän oli eilen, miksi toimitus väittää siitä olevan jo kolme vuotta?
Kolme vuotta sitten seurustelin erään miehen kanssa. Asuttiin yhdessä 27 neliön yksiösaä Itsenäisyydenkadulla, vietettiin suurin osa valveillaoloajastamme Amadeuksessa tai töissä, tehtiin mitä ikinä vain haluttiin – esimerkiksi lähdettiin kolmen päivän varoitusajalla maailman toiselle puolen juomaan kaljaa ja lepäilemään riippumattoon.
Uskottiin, että mikään ei meitä voi erottaa, oltiin aivan helvetin rakastuneita ja elettiin hetkessä.
Eikä todellakaan aavistettu, että kuukauden kuluttua ostettaisiin asunto, kuuden kuukauden päästä jätettäisiin ehkäisy pois, kuuden ja puolen kuukauden päästä odotettaisiin vauvaa ja kolmen vuoden päästä oltaisiin naimisissa ja kahden lapsen vanhempia.
Ainoa mitä osattiin odottaa, oli se, että oltaisiin edelleen ihan helvetin rakastuneita. Ja hyvä niin.
