Juhlapyhäahdistuja täällä taas terve! Eilinen oli ihan kamala päivä. Instagram täyttyi karitsoista, punaviinistä, suklaamunista ja onnellisista ihmisistä. Me seistiin lasten kanssa kaatosateessa itkemässä, kun vaipat oli loppu ja mies lähti töihin ja kaikkia harmitti. Olin jo valmis lyömään hanskat tiskiin koko pääsiäisen suhteen ja heittäytymään parvekkeelta alas. Onneksi jaksoin odottaa tähän päivään.
Pakkauduttiin aamulla autoon ja lähdettiin Sunnán ja Nikon kanssa kohti Kaskisten mummilaa. Mitä lähempänä oltiin – ensin Pori 87km, sitten Kristiinankaupunki 64km, sitten Kaskinen 5km – sitä kevyemmältä mun hartiat tuntui. Aivan sama, vaikka olin yltä päältä lasten paskassa, Eino kiemurteli kuin olisi hiilihangolla tökitty takapuoleen ja Hilda alkoi vinkua tuhannennen kerran Mimiä ja Kukua. Kun auto kaartoi mummilan pihaan, olisin voinut itkeä onnesta. Kaskisissa paistoi aurinko, mummila oli kauniimpi kuin muistinkaan ja oma äiti oli pihassa vastassa.
Suku ja perhe on jännä juttu. Kenenkään muun seurassa ei voi rentoutua samalla tavalla, kun oman perheensä. Kenenkään muun tekemä ruoka, tarjoilema viini tai leikki lasten kanssa ei tunnu yhtä pakahduttavan ihanalta. Jo pelkkä tieto siitä, että ei ole yksin vastuussa kaikesta, vaan apua on saatavilla, helpottaa ja saa voimaan paremmin.
Nyt aion vaan nauttia. Nauttia aurinkoisesta rannikkoelämästä, verkkaisesta kylänraitista ja jonkun muun valmistamasta ruuasta. Katselen, kun Hilda lueskelee mummin kanssa mun lapsuudesta tuttuja kirjoja tai pilkkoo kurkkua salaattia varten. Ihan sama, vaikka rairuoho olisi vasta itämisvaiheessa tai suklaamunat syötäisiin paljon ennen sunnuntaita. Mulla on mun ihmiset, tää on just hyvä näin.
PS. Tajusin just, että tämä on ensimmäinen pääsiäinen sitten 2012 kun EN ole synnyttämässä! Taidan ottaa sen kunniaksi vielä lasillisen viiniä. Skool!
Rosanna
Ah, kuulostaa täydelliseltä! Mä kyllä ottaisin ihan mielelläni sen synnytyspääsiäisen vuorostani.
Emmi Nuorgam
Jos mä oikein kovasti toivon, niin ehkä pääset sinne vielä pääsiäisen aikaan?
Rosanna
Joo hei siirrä pääsiäissynnytystoiveesi tänne tänä vuonna (tai sitten ainakin kaada itsellesi lasillinen viiniä munkin puolestani)! 😉
Emmi Nuorgam
Ei vaan, oikeasti kannattaa odotella että pitkät pyhät on ohi, siellä on nyt ihan hirveät jonot ja kaikkea joutuu odottaan pitkään, jos ei ole ihan kiireellisyyslistan kärkipäässä! Eli nyt toivot, ettet missään nimessä joudu vielä synnyttään. Esim. ens yönä. Et missään nimessä! 😉
Rosanna
Ahaa, tämäkö siis salaisuutesi? 😉 No siis tuohan kuulostaakin tosi järkevältä, en halua sittenkään missään nimessä nyt synnärille, tietenkään kun jonot ja kaikki!
Katri S (Ei varmistettu)
No hei kippis!! Nauti!
Ja siis wau miten ihana mummila! Talo, tapetit, kaikki, tosi kaunista ja kotoisaa, tykkään! 🙂
Emmi Nuorgam
Niin mustakin! Onhan tää ihan sairaan kaukana ja yleensä pelkkä ajatus automatkasta saa lyömään jarrut pohjaan, mutta aina kun tulee, niin se palkitsee. Vielä ei ole edes kauheasti rempattu, innolla odotan mitä saavat täällä aikaan! 🙂
paulahelena
Meillä mä laattasin ja nukuin eilisen, lapsi lähti isovanhempien kanssa evakkoon maalle ja tänään oon ollut yksin kotona ja tuijottanut telkkaria koko päivän. Rairuohokin näyttää tältä:
Mut oonpahan saanu levätä ja olla miettimättä työasioita niin että ihan hyvä pääsiäinen silti. 😀
Emmi Nuorgam
Sekin kuulostaa kyllä ihan mahtavalta ajanvietteeltä, tykkään!
..kaikesta muusta paitsi vatsataudista, siis.
Papris
Voi näyttääpä kauniilta, Kaskinen on kyllä ihana paikka! Me ollaan pääsiäisenvietossa melkeen naapurissa, Teuvalla, mutta täältä kyllä puuttuu kaikki toi rannikon idyllisyys. Onneksi on kuitenkin ne ihmiset 🙂
Emmi Nuorgam
Täällä on paistanut aurinkokin kumpanakin päivänä! Paistaispa huomennakin. Mutta toisaalta, kuten sanottu, keli on ihan toissijaista. Ihmiset. <3