On yksi paikka, jossa rakastan rouvittelua ja neidittelyä: kalamarkkinat.
Siis sitä, että savu kutittelee silmiä, ilmassa leijuu paksu paistinrasvan tuoksu ja kumara, vanha mies huikkaa kojustaan: ”Kauniille neidolle täältä savukalatahnamaistiaisia!”.
Miten siitä voisi olla tykkäämättä? Kaikki parhaat asiat: imartelu, savukalatahna ja kosolti muita savustettuja kalaherkkuja – niin paljon maistiaisia, että jo niistä meinaa tulla aivan täyteen.
Ukko, joka on tarjonnut samaa tahnaa, samoilla vahvoilla ja ryppyisillä käsillä jo lukemattomille muille naisille ennen mua, aina sama pilke silmäkulmassa.
Ne samat jutut ja päivittelyt: nykyajan nuoret ei enää syö savukalaa tai ymmärrä hyvän päälle.
Onnellinen hymy, kun hamstraan kilotolkulla kalasäilykkeitä lapsille.
Kostuneet silmäkulmat, kun ukko muistaa omat lapsensa ja näiden lempiherkun: tomaattimakrillin.
Rakastan markkinoita. Rakastan markkinoita niin paljon, että olen itsekin seissyt kaatosateessa, tuulessa ja tuiskussa paistamassa muikkuja ja höpöttelemässä mummoille kesätolkulla. Ollut saamatta palkkoja, raahannut kännistä pomoa kotiin ja selitellyt vaimolle, miksi päivän kassa on taas totottu R-Kioskilla. Se on ihan oma maailmansa, joka ei todellakaan sovi kaikille ja jota ei välttämättä voi edes oikein ymmärtää ennen kuin kokeilee. Mutta se on aivan sairaan palkitsevaa: muistan edelleen sen pikkutytön, jonka houkuttelin maistamaan ensimmäistä kertaa eläissään kalaa, ja joka sen jälkeen kävi kaikkina kolmena päivänä muikuilla vanhempiensa kanssa.
Tänä viikonloppuna Tampereen Laukontorilla järjestetään Kalamarkkinat. Käykää ihmeessä katsomassa, maistelkaa, jutelkaa pappojen ja mummojen kanssa, ostakaa roveellinen muikkuja ja syökää ne seisten. Sen parempaa ei oikeastaan olekaan.
biav
Heh, mä oon kans ollut kesällä muikkuja paistamassa ja se torimeininki tosiaan on ihan oma maailmansa. Palkkojen saamattomuus ja känninen pomo kuulostavat hyvinkin tutulta, ja voi luoja kuinka KUUMA siellä pannujen äärellä helteessä olikaan.
Mutta olihan se hauskaa!
Emmi Nuorgam
Todellakin! Ja mitä kuumempi oli, sen tiukemmin se rasvan käry imeytyi hiuksiin, eikä edes mäntysuopa auttanut että haju olis lähtenyt pois.. Oi niitä aikoja. 😀