Yhteistyössä Rakas Tampere / Tampere Tunnetuksi ry.
Edellisessä ruokaa ja Tampereen ravintoloita käsittelevän jutun, ylistyslaulussa Zeytuunille, kommenteissa esitettiin ajatus, että suhtautuisin tamperelaiseen ravintolatarjontaan jotenkin nyrpeästi ja kaipaisin tänne enemmän kebabpaikkoja. Omasta mielestäni väite on ihan kerta kaikkisen absurdi – minähän rakastan Tamperetta ja sen ravintoloita! Enkä todellakaan usko olevani ainoa. Sen vuoksi oli todella helppo sanoa kyllä, kun Rakas Tampere -tapahtuma otti yhteyttä ja pyysi esittelemään blogissa yhden kaupungin ravintolahelmistä, Pork and Moren.
Porkki on mikapekan eli Pekka Salmelan ja Mika Roiton kolmas lapsi ja Berthan ja Huberin pikkuserkku, jonka pääpaino on nimensäkin mukaisesti possussa. Possua – kuten muutakin lihaa – löytyy listalta monessa muodossa ja kasvissyöjän kannattaakin ottaa etukäteen ravintolasta selvää, että sattuuko keittiössä olemaan emmeet kasvissapuskan valmistamiseen, sillä listalta sitä ei valmiiksi löydy. Me olemme miehen kanssa illastaneet Porkissa viitisen kertaa, eikä vielä kertaakaan ole lähdetty tyhjin vatsoin tai apein mielin kotiin. Konsepti, joka yhdistää erinomaisen ruuan, laajan juomavalikoiman ja rennon mutta asiantuntevan palvelun, on sellainen kombo, että vikaan on todella vaikea mennä. Eikä eilinen ollut poikkeus.
Porkin lista on simppeli ja jakautuu neljään eri osioon: snäckseihin, lihoihin, side ordereihin ja jälkkäreihin. Näistä sitten yhdistellään itselle sopiva ateria: ei ole pakko syödä lainkaan alkuruokaa, jos se ei maistu (hullu!), tai voi jättää sideorderit kokonaan ottamatta. Hinnoittelu on todella kohtuullinen, alkuruokien hinnat pyörivät kolmessa eurossa ja pääruokienkin viidessätoista. Nuukakin ruokailija voi siis maistella monenlaisia annoksia, eikä ole vain yhden annoksen loukussa.
Me tilasimme alkudrinkeiksi kurkkufizzin ja hedelmäsosepohjaisen drinkin, jotka kumpikin toimivat erinomaisesti alkupalasnäksien kanssa. Snäkseistä omenapossu on takuuvarma hittituote, jonka tilaamalla ei voi mennä pieleen. Possu on pehmeää, reunoista ihanasti hiillostunutta ja omenainen bbq-soosi vie kielen mennessään (jopa siinä määrin, että siippa nuoli lautasen possun loputtua). Lisäksi pikkelöidyt kasvikset on saavuttaneet meillä sellaisen kulttimaineen, että niitä vaan on pakko tilata. Tuo annos on muuten ensimmäinen kerta, kun olen syönyt retiisiä niin, että olen jopa voinut sanoa pitäväni sen mausta. Näiden kahden lisäksi kokeiltiin uutuudet: mausteinen cheddarmakkara, jättirapu ja chicharon eli possun nahasta valmistettu sipsi. Rapua on annoksessa vain yksi, joten sen makumaailma jäi itselleni vieraaksi, mutta mies kehui ravun maasta taivaaseen. Possusipsit ja kalja olisi erinomainen snäksi jääkiekon katsomiseen ja makkara todella maukasta – joskin omppupossun kaverina sitä ei ehkä kannata kokeilla, peli nimittäin päättyy possulle 6-0 eikä makkaralla ole mitään tsäänssiä.
Pääruokien ja sideordereiden valitseminen oli tällä kertaa hiukan hankalampaa. Mies päätyi kuitenkin ottamaan b&c burgerin (bacon&cheese) ja sen lisukkeeksi puolikkaat ribsit. Kyllä, lihaa lihalla. Itse valitsin aasialaistyylisen pork bunin, coleslaw’n ja hash brownit, eli pekonilla ja kevätsipulilla maustettua bataattia. Tiedättekö sen tunteen, kun jokin ruoka on niin hyvää, että tekisi mieli itkeä ja valella itsensa sillä ruualla? Hash brown oli meikäläiselle jotain sellaista: makeaa, grillattua bataattia, rapeaa ja suolaista pekonia ja hapokas sipuli. Lusikoidessani purkin pohjalla olleen voi-pekoniseoksen suuhun olisin voinut kuolla siihen paikkaan erittäin, erittäin onnellisena. Pork bun oli myös oikein maukas, joskin maapähkinästä valmistettu hoisin-kastike ehkä jopa liian pähkinäistä mun makuun. Coleslaw’ssa tykkäsin erityisesti siitä, ettei hyvin kasvisten makua ole peitetty majoneesilla, vaan kaalikin pääsi oikein hyvin oikeuksiinsa.
Miehen hampurilainen oli myös erinomainen valinta. Pekoni ei ollut tavalliseen tapaan käristettynä pihvin päällä, vaan kylmäsavustettu kylki oli jauhettu jo pihvin sisään. Savun maku oli todella intensiivinen ja possu teki pihvistä niin mehukkaan, että kastikkeitakaan ei tarvittu. Ribsit sen sijaan oli meille kummallekin hiukan pettymys: liha oli hyvää ja irtosi luusta helposti, mutta silti kokonaisuus jäi aika kuivaksi, eikä sormetkaan sotkeutuneet bbq-kastikkeeseen. Kumpikin meille suositeltu olut oli nappivalinta ruuan kanssa, itse nautiskelin mausteisen ruokani kanssa Fire Rock Pale Alen ja mies kokeili Hiisipanimon ruisipaa (ja kuski kun oli, aitoa amerikkalaista maissisiirapista valmistettua Dr. Pepperiä).
Iloksemme huomattiin myös, että Porkin jälkiruokalista oli vaihtunut ja jälkkäreiksi oli tullut brownie ja limepiirakkaa. Ennen jälkiruokien annoskoot poikkesi ihan täysin linjasta ja sopivan kokosten annosten jälkeen pöytään kiikutettiin valtavia sammiollisia jälkkäriä. Nyt muutamalla eurolla sai pienen, muutaman lusikallisen kokoisen palan kakkua ja jänniä makuelämyksiä. Olisiko itselle tullut mieleen yhdistää esimerkiksi brownieen mustapippurilla maustettua kermavaahtoa? Jälkkärin kanssa saatiin vielä kahvidrinkit ja tälläisenä aloittelevana kahvihifistelijänä minikokoinen pressopannu ilahdutti kyllä kovasti.
Mikä siis oli tuomio? Kaikessa lyhykäisyydessään ehkäpä se, että Porkki oli, ja on, mun lempiravintola. En voi riittävästi hehkuttaa mutkatonta ilmapiiriä, joka sopii todella hyvin myös lasten kanssa syömiseen. Eilen alkuillasta paikalla oli meidän lisäksi vain lapsiperheitä, mikä tietysti lämmitti sydäntä kovasti. Porkin ainoita huonoja puolia on sunnuntain suljetut ovet – miten monta kertaa ollaankaan turhaan käyty sunnuntaina leikkipuistorundin jälkeen nykimässä suljettuja ovia. Koska Porkin ruokia saa myös mukaan, niin voisin kuvitella, että sunnuntaisin siellä saattaisi olla myös suolan tarpeessa olevia nuorison edustajia nappaamassa hodarin tai burgerin mukaan. Toivon siis todella, että vielä joskus Porkin ovet aukeaa myös sunnuntaisin.
Muuten Porkki hipoo lähes täydellisyyttä: voi älä koskaan ikinä muutu, pysy aina tuollaisena kuin nyt oot.
Rakas Tampere -tapahtuman tarkoitus on tuoda Tampereen keskustan monipuolisia palveluja esiin – saada ihmiset rakastumaan Tampereeseen. Mukana on yrityksiä eri aloilta, sekä vanhoja tuttuja että uusia tulokkaita. Kaikkien tavoitteena on, että tamperelaiset löytäisivät omat lempiputiikkinsa, kantakahvilansa ja muut suosikkinsa. Rakas Tampere huipentuu tällä viikolla, kun itse tapahtumaa vietetään keskiviikosta sunnuntaihin!
Rakas Tampere haastaa myös kaupunkilaiset mukaan tekemään tapahtumaa. Mainitse #rakastampere Instagramissa tai tee sille oma Pinterest -taulu ja voit voittaa mukana olevien yritysten palveluita ja tuotteita. Oma, melko ravintolapainotteinen, Pinterest -tauluni löytyy täältä! Kilpailun säännöt kokonaisuudessaan löytyy täältä kliklik.
kim (Ei varmistettu)
Kerran Porkissa syöneenä on pakko antaa risuja niiden ranskalaisista… Hintaa on femman verran, mutta ranut ovat ihan tavallisia pakasteranskalaisia joihin tulee päälle juustokastike. Hinta-laatu ei kohtaa niissä ollenkaan!
Emmi Nuorgam
Makaan en kamalasti fiilistele niita, mutta ne tuntuukin olevan joko sellainen asia, jota rakastaa tai vihaa!