”Me synnytään, me kuollaan, me välissä hiukan tanssitaan.”
”Jos tahdot, mä näytän, kuinka taikasauvaani käytän. Luen loitsun, sä oot mun, kaikki toiveesi täytän.”
”Eka yö oli täydellinen, toka helvetin taivaallinen. Kolmantena tajusin et rakastin sua ja neljäntenä päätin siitä avautua. Se oli viimeinen yö, jonka vietin sun kanssas. Heräsin kun vedit kenkiä jalkaan, sanoit kaiken hyvän päättyvän aikanaan. Aamu valkeni kuin ydinpommi, mun maailmaan iski sun paineaaltos.”
”Sä ratsastit sarvikuonolla huoneeseen ja mä halusin sut kampata vuoteeseen. Oli hymysi morfiinia mun kaulavaltimoon.”
”Ensin mä riisun aseet, sitten mä riisun sut. Sylissäs kuurot kuulee ja sairaat parantuu.”
”Piirrä iholleni kartta taivaaseen, kätke kosketukseen tie sun huoneeseen. Näytä mulle reitti taivaaseen, näännyn omituiseen janon tunteeseen. Sylissäsi on keidas etelämantereella, suoja taistelutantereella. Taisin päästä juuri taivaaseen.”
”Avaruudesta musiikki kantautuu, laulut vaihtuu ja laulajat unohtuu. Muttei liekki voi sammua milloinkaan, soihtu vaihtaa vain kantajaa.”
”Soitan kuolleen miehen kitaraa.”
Anssi Kelan Nostalgiaa on mun tämänhetkinen tehosoitto-lempi-superduperlemppari-levy. Se on kaunis, koskettava, seksikäs, raaka, itkettävä, hauska, tanssittava, riemukas ja herkkä. Levyjulkkarikeikalla Klubilla vuoroin itkin ja nauroin. Tanssin hiki päässä, tuijotin Kelaa lumoutuneena, muistin ja tunsin. Se oli outoa: en ollut ennen nähnyt Kelaa klubikeikalla, mutta miehestä kuoriutui joku ihan muu, kuin joka esimerkiksi Kelan Facebook-sivuilla vaivaantuneena seikkailee. Ihan eri tavalla rohkea ja heittäytyvä mies. Sellainen, joka tietää mitä tekee ja josta näkyy jo kauas, että nauttii tekemisestään. Karismaattinen ja itsevarma.
Sunnuntaina katoin perheelle aamupalan, paistoin croissantteja ja sämpylöitä ja istutin kaikki rauhassa syömään. Laitoin soimaan Anssi Kelan Tanssilattialla, Eino kiljui ja pomppi riemusta ja Hilda tanssi, kun oli ”hyvät bassot”. Musanatsi-mieskin salaa tykkäsi, mutta sitä ei saa sitten kertoa kellekään.
Me synnytään, me kuollaan, me välissä hiukan tanssitaan.
paulahelena
Oho, luin vaan lyricsit mut tekeekö Anssi Kela tollasta musaa?! kuulostaa sanojen perusteella zen cafe – kaija koo -hybridiltä eli ei voi olla huono 😀 Täytyypä kuunnellakin jossain välissä.
Helmi K
Kun kuuntelee tuota biisiä niin tulee aika vahva olo että jokseenkin hyvä aamumeninki ollut teillä siellä 😀
Emmi Nuorgam
Kyllä. Meillä oli, pitkästä aikaa! 🙂
OlliSV
Uujea! Tää levy on mulla nyt autosoitossa ja -laulussa. Tarjoan jossain liikennevaloissa muille kulkijoille varmaan hyvää viihdykettä, kun yritän kiljua niitä Kelan ylä-ääniä mukana.
Jjo (Ei varmistettu)
Huikea levy! Ostin matkalta automusiikiksi ja luukutin sitten seuraavat 500 km. 😀 Nyt odottelen että Kela keksisi vetää keikan täällä vähän pohjoisempanakin, kun ei töiden takia ole asiaa etelään tänä kesänä.
AnskuK (Ei varmistettu)
Hei kiitti vinkistä, huomena täytyy tutustua Kelaan. Sitä onkin ollut ikävä kun oikein miettii 😀