Taste of Helsinki fiilistelyä

Muutama viikko sitten olin aika puulla päähän lyöty, kun sain kutsun Taste Of Helsingin avajaisiin ja pressipassin alueelle. Oltiin jo aiemmin sovittu anopin kanssa, että mennään lauantaina lasten kanssa Kansalaistorille lounaalle, mutta sen lisäksi pääsinkin ihastelemaan tapahtumaa jo ennen kuin festarit varsinaisesti alkoivat. Oli hauska huomata, että oli sitten kyseessä festarit kuin festarit, niin puoli tuntia ennen porttien aukeamista kaikki juoksentelevat ympäriinsä kuin päättömät kanat ja koittavat saada kuntoon kaiken sen, mitä on sovittu ”jonkun” tehtäväksi.

Eilinen visiitti oli mun toinen kerta Taste of Helsingissä – viime vuonna bakkanaalit jäi väliin ystäväni polttareiden ansiosta. Itseasiassa sillä ensimmäisellä kerrallakin mun lounasseurana oli anoppi – sanon taas sen mitä olen jo aikaisemminkin sanonut: puolisoa valittaessa toiseksi tärkeintä on se, että tällä on ihana perhe. Ensimmäiseksi tärkeintä on tietysti se, että se puolisoehdokas tykkää syömisestä..

Ensimmäisellä visiitillä keskityttiin anopin kanssa lähinnä syömiseen, eilen otin selvää siitä, mitä muuta alueella tapahtuu. Ravintolat ja näiden festarimenut on nimittäin vain yksi osa tapahtumaa – syömisen lisäksi TOHissa voi osallistua esimerkiksi shampanjatastingiin, seurata Suomi-Ruotsi kokkimaajoukkueiden kisailua ja osallistua maajoukkueiden kokkikursseille tai seurata keittiömestareiden kokkausnäytöksiä. Pakko myöntää että Taste Theatre ja kokkausnäytökset kuulostivat vähän tylsältä ohjelmalta, kunnes istuin eilen teatterin etupenkkiin seuraamaan sommelier Samuil Angelovin ja keittiömestari Matti Jämsenin ”näytöstä”.

Angelov on yksi maan johtavia sommeliereja, jonka missio on tuoda palvelu ja mutkaton asiakaskohtaaminen takaisin ravintoloihin. Jämsen taas osallistui kokkien maailmanmestaruuskisoihin alkuvuodesta ja kiertää maailmaa tuomaroimassa erilaisia kilpailuja. Odotin näytökseltä pönötystä ja korkealentoista ammattitermien heittelyä, mutta se olikin kaikkea muuta. Angelov on todella supliikki kaveri, joka sai yleisön rentoutumaan samalla kun Jämsen kokkasi oman nimikko-pop-up-ravintolansa toast skagenin yleisön edessä. Itseasiassa Angelov vaikutti sen verran rennolta ja mutkattomalta tyypiltä, että jäin näytöksen jälkeen miettimään, että missähän tyypin ammattitaidosta pääsisi nauttimaan. Vielä pari vuotta sitten elin vahvasti siinä käsityksessä, että sommelierit on vähän sellaisia snobahtavia elostelijoita, joiden tehtävä on lähinnä saada asiakas tuntemaan olonsa tyhmäksi. Angelov ja Tampereen lahjat maailmalle, Mika Pelttari ja Pasi Mamia, on kyllä osoittanut tuon luulon olevan todella kaukana totuudesta. Ja hyvä niin.

Jämsenin toast sgaken kasattiin perinteisesti paahtoleivälle ja tahnasta löytyi mm. rapua ja tilliä. Oman juttunsa klassikkoon hän toi mummonkurkuilla – joita muuten kertoi misanneensa tapahtumaa varten karvan alle 6000 siivua – ja ketunleivällä. Erityisesti ihastuin tuohon majoneesin ja creme fraichen sekoitukseen, joka oli maustettu todella voimakkaasti sitruunalla ja annoksen päälle raastettuun raakaan piparjuureen. En ollut koskaan ajatellut, että piparjuurta voisi käyttää näinkin ja kopioin sen kyllä ihan varmasti omaan keittiöönkin.

Koska aikataulut painoi päälle en ehtinyt vielä eilen jäädä maistelemaan muuta. Innokkaita raportoijia kuitenkin löytyy muualtakin ja esimerkiksi hurmaava 52 weeks of deliciousness -blogin Anne ehti jo esitellä omat lemppariannoksensa. Kannattaa käydä kurkkaamassa Annen juttu, esimerkiksi tuo Brödin kuuden sipulin annos on yksi mun pakko-saada -listan annoksista!

Huomenna onkin sitten mun vuoro. Joko te olette käyneet nautiskelemassa annoksista? Löytyikö sieltä muita suosikkeja tuon sipulin rinnalle?