Kukkaisviikot starttasi tänään ja siihen olennaisesti liittyvän Viinikylän ja ohjelmalavan lisäksi myös katuruoka kuuluu toista vuotta Kukkaisviikkojen ohjelmaan. Näin, kun sitä lähinnä syö ja nukkuu, en voisi olla tyytyväisempi siihen, että Tampereelle syntyy uusia hienoja ruokaan liittyviä tapahtumia – varsinkin näitä, joihin osallistumiseen kynnys on matalalla, sisäänpääsyjä ei ole ja kaikki ovat tervetulleita vauvasta vaariin ja kissaan ja koiraan.
Tänä vuonna mukana on kymmenisen ruokarekkaa, jotka tarjoilee kaikkea burgereista nuudeleihin, slidereista vohveleihin, makkaraperunoista riisiin ja BBQsta kalaruokiin. Kun Arto Rastas ilmoitti pari viikkoa sitten olevansa Hellan ja Huoneen kanssa festeillä, oli meikäläisen osallistuminen varmaa. Fine diningia kadulla? Konsepti kuulostaa hullulta, kunnianhimoiselta ja herkulliselta – siltä mitä Arto Rastaskin on!
1. Kierros: Hella & Huone goes street
Heti syvään päähän, kuten sanonta kuuluu. Vain amatööri alottaisi syömisen jostain muusta, kuin kuuden ruokalajin tasting menusta. Hellan takana häärii kuusi miestä, joista jokaisella näyttää olevan hiki herkässä heti 15 minuuttia avaamisen jälkeen. Hella & Huoneen katukojuun on festien pisin jono ja osa kertoo tulleensa jonottamaan jo ennen kuin ruoka-alue on edes auennut.
Kympin menuun kuuluu kurkkukeitto, peruna, kesäkeitto, burger, juusto ja piimää. Tuntuu se aina välillä muiltakin lähtevän hanskasta, kun alunperin Arton menussa piti olla neljä ruokalajia. En ole ihan varma, onko festarioloihin valmistettu varsinaista HH:n menua, mutta tarjolla oleva lautanen esittelee kyllä todella kivasti sitä makumaailmaa, jota HH edustaa. Kurkkukeitto tarjoillaan shottina hiilihappojäällä jäähdytetystä altaasta ja muut annokset on aseteltu vanerin päälle.
Annokset on todella hyvin valmistettu ja koristeltu tuorein (ja syötävin) kukkasin. Joko olen kasvanut ohi kesäkeittotraumoistani, tai sitten HH:n kesäkeitto on jotain täysin muuta, kuin mitä alakoulussa totuttiin syömään. Oma suosikkini annoksesta on pienestä briossista tehty burgeri, mutta yllättäjien ykköskaartiin kurvaa jälkiruokapiimä. Ensimmäinen lusikallinen piimäannoksesta on vähän pelottava – jos kesäkeitto ei onnistunut viemään sinne 6-vuotiaan Emmin mielenmaisemiin, niin piimä vie. Rohkaistun kuitenkin ottamaan toisen lusikallisen, ja kolmannen ja lopulta laapin kipon jokaista nurkkaa myöten tyhjäksi.
Suosittelen, jos Hella&Huoneen makumaailma kiinnostaa, mutta et ole vielä uskaltaunut kivijalkaravintolaan tai kaipaat katuruualta muutakin kuin rasvaisuutta ja poltetta suussa.
2. Kierros: Kimchi Wagon
Kimchi Wagon sijaitsee Hella&Huoneen takana ja päästessäni sinne saakka, vie Kimchi Wagon pisimmän jonon pokaalin. Eikä ihme. Tilaus käy sutjakasti ja annokseensa saa valita joko riisinuudeleita tai kookoksella maustettua riisiä sekä bbq-possua, kanaa tai marinoitua tofua. Arvon vielä luukulla, että mitä otan, ja paniikkiratkaisuksi syntyy riisinuudeleiden ja inkivääri-kookoskanan yhdistäminen. Annoksensa saa tuunata itse erilaisin kastikkein, siemenin, chilisoosein ja tietysti wasabi-herneillä ja kuivatulla sipulilla. Ruuan kylkeen otan vielä inkivääriolutta ja tsaijai, alkaa varsinaiset bileet suussani.
Aasialainen ruoka on minusta siinä mielessä hankalaa, että joko se on sairaan hyvää tai sitten ihan sairaan huonoa. Jos mausteita ei käytetä reilusti, yrteissä pihdataan ja raaka-aineet on huonoja, ei ruokaa pelasta mikään. Kimchi Wagonin kanssa ei ole näitä ongelmia ja ymmärrän nyt täysin kaiken sen hypen, jota kärrystä kuulin esimerkiksi Pori Jazzeilta. Kana on ihanan mehukasta ja kasvikset jätetty al denteksi, niin ettei annos ole vain yksi iso mössö tavaraa. Erityismaininta siitä, miten hyvä boogie vaunun pojilla on: koskaan ei ole liian kiire kysellä kuulumisia tai kehua asiakkaan korviksia. Tätä lisää, ihan jokaiseen ravintolaan, kiitos!
Syömisen jälkeen ainoa asia, joka jäi harmittamaan, on se, että olin taas yksin liikenteessä ja vatsalaukun koko on rajallinen. Food Festeille kannattaa lähteä ihan ehdottomasti isommalla porukalla, varata pöytä Armas Cateringin tai Kiven terassilta, istua alas ja hakea vuorotellen ruokaa pöytään. Epäsuomalaiseen tyyliin Tampere Food Festeillä saa nimittäin istua mihin haluaa ja syödä kenen tahansa alueella. Myös lapset toivotetaan tervetulleiksi terasseille syömään ja nauttimaan, ja sympaattisimman kukkaisviikkovieraan tunnustuksen saakin se pieni poika, joka halusi vielä toisen PURRIITTON, koska se oli niin herkkua.
Tampere Food Fest Keskustorilla 25.-26.7. Lauantaina ruokakojut on auki iltakymmeneen, sunnuntaina ne sulkevat ovensa kuudelta.
