Carola Miller, kulttuurivarkaus (cultural appropriation), Kaarina Suonperä, Pauliina Feodoroff, ILO-169, metsähallituslaki, saamelaiskäräjävaalit, Suohpanterror, Mannerheimi-patsaan häpäiseminen. Siinä lueteltuna saamelaisiin ja saamelaisuuten liittyvät asiat, joista tänä syksynä on kohistu. Mutta mitä ne tarkoittavat ja miten liittyvät toisiinsa?
1. CAROLA MILLER JA KULTTUURIVARKAUS
Carola Miller, Miss Suomen perintöprinsessa, pukeutui Miss Maailma -kisojen fantasiapukukierrokselle samanlaiseen saamenpuvun kopioon, kuin Tanja Poutiainen muutama vuosi sitten. Puvun käyttämisen yhteydessä puhutaan cultural appropriationista, eli kulttuurivarkaudesta, jossa tuntematta kulttuuria siitä ”shoppaillaan” itselle kiinnostavia elementtejä. Saamenpuvun lisäksi kulttuurivarkautta on esimerkiksi unisiepparit, halpavaateketjujen aamutakkikimonot ja intiaanipäähineet, joita pilailupuodeissa tai matkamuistomyymälöissä kaupitellaan. Varkaus saattaa itsestä tuntua mitättömältä, mutta sen yleensä kohdistuessa vähemmistökulttuuriin, on kyse pohjimmiltaan vallankäytöstä. Miller perusteli valintaansa sillä, että puku muistuttaa häntä eksoottisesta lapin luonnosta. Mikäli hän todella olisi halunnut esitellä fantasiapukukierroksella lapin luontoa, olisi kannattanut ennemmin pukeutua vaikkapa poroksi.
2. SAAMENPUKU ELI GÁKTI
Saamenpukua ei voi ostaa valmiina kaupasta. Ei vaatekaupasta, eikä varsinkaan pilailupuodista. Saamenpuku on aina kantajalleen mittojen mukaan valmistettu: suvun perinteitä jatkaen, kantajan omat mieltymykset huomioonottaen ja kädentaitoja kunnioittaen. Vuoden saamelaiseksi valittu Outi Länsman kuvaili Linnan juhlissa saamenpukua saamelaisten toiseksi ihoksi: asiaksi, jota tulee kunnioittaa ja johon jokaisella on oma, henkilökohtainen suhteensa.
Uusi Inari -lehti on koonnut ihan valtavan hienon jutun nuorista saamelaisista ja heidän suhteestaan pukuunsa. Tarinat ovat koskettavia ja hauskoja, henkilökohtaisiakin. Toivonkin, että jokainen, joka suunnittelee pilailupuvun ostamista tai varsinkaan siinä esiintymistä julkisesti, lukee ensin tämän artikkelin ja punnitsee valintaansa sen jälkeen uudelleen.
”Tässä puvussa on mukava olla. Tämä on kaunis. Utsjoen kultaisesta puvustani tulevat mieleen omat onnistumiseni ja hyvät hetket, joita olen kokenut kavereideni kanssa. Tunnen puvun tekijän, kaverini on tehnyt vyöni, ja olen saanut riskut ahkulta. Ne kaikki tuovat pukuun lisää merkityksiä. Pukuni on minulle tosi henkilökohtainen. Sitä on muiden vaikea edes ymmärtää.
Tämä puku on tilattu lakkiaisiani varten. Se oli mahtava päivä. Isäni piti puheen lukiomme lakkiaisjuhlassa, ja minä itkin. Kolme sukulaista äitini puolelta tuli juhliini yllättäen Pohjois-Pohjanmaan kansallispuvuissa. Tuntui, että he kunnioittivat juhlaani erityisellä tavalla.
Muistan, kuinka pienenä isä puki minulle silkit ja paulat. Kun opin laittamaan ne itse, olin tosi ylpeä. Haluan siirtää saamelaiskulttuuria eteenpäin. Pyrin puhumaan veljeni kahdelle lapselle saamea. Toivon, että hekin käyttäisivät pukua.”
– Sunna Nousuniemi, Utsjoki
3. PAULIINA FEODOROFF JA MILJA SARKOLA
Pauliina Feodoroff on kolttasaamelainen teatteriohjaaja ja -käsikirjoittaja sekä Saa’mi Nue’tt -kulttuuriyhdistyksen puheenjohtaja. Feodoroff saapui Linnan Juhliin puolisonsa Milja Sarkolan kanssa ja heidän kävellessään punaisella matolla, alkoi Twitterissä välitön spekulointi Feodoroffin ja Sarkolan ”tatuoinneista”. Sarkola oli kirjoittanut käsivarteensa saman numerosarjan kuin Feodoroff ohimolleen, 169. Kirjainyhdistelmä tarkoittaa kansainvälistä ILO 169 -sopimusta, jonka vahvistamisen Alexander Stubbin hallitus jätti viime keväänä pöydälle hallitusohjelmakirjauksista huolimatta. Etikettiasiantuntija Kaarina Suonperä ehti jo paheksua mielenilmausta muistuttamalla, ettei Itsenäisyyspäivän juhlavastaanotto ole oikea paikka esittää henkilökohtaisia kannanottoja. Tässä tapauksessa kuitenkin henkilökohtainen on poliittista ja Feodoroff otti ilmauksellaan kantaa koko Suomen saamelaisvähemmistön puolesta.
4. ILO 169 SOPIMUS
ILO (Kansainvälinen työjärjestö) 169 sopimus käsittelee saamelaisten oikeuksia ja sen vahvistamisen tarkoituksena on taata alkuperäiskansalle samat oikeudet ja mahdollisuudet kuin valtaväestöön kuuluvilla on, sekä korjata sulauttamispolitiikan kielteisiä vaikutuksia. Suomi allekirjoitti sopimuksen jo 1980-luvulla, mutta ei ole vielä ratifioinut eli vahvistanut sopimusta. ILO 169 ja Vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus ovat myös ainoat YK:n ihmisoikeussopimukset, jota Suomi ei ole ratifioinut. YK:n yhdeksän ihmisoikeussopimusta ovat seuraavat:
- Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus (International Covenant on Civil and Political Rights, ICCPR)
- Taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus (International Covenant on Economic, Social and Cultural Rights, ICESCR)
- Kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskeva kansainvälinen yleissopimus (International Convention on the Elimination of All Forms of Racial Discrimination, ICERD)
- Kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskeva yleissopimus (The Convention on the Elimination of All Forms of Discrimination against Women, CEDAW)
- Kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen ja halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastainen yleissopimus (The Convention Against Torture, CAT)
- Yleissopimus lapsen oikeuksista (Convention on the Rights of the Child, CRC)
- Vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus (Convention on the Rights of Persons with Disabilities, CRPD)
- Kansainvälinen yleissopimus siirtotyöläisten ja heidän perheenjäsentensä oikeuksista(International Convention on the Protection of the Rights of All Migrant Workers and Members of Their Families, ICRMW)
- Itsenäisten maiden alkuperäis- ja heimokansoja koskeva yleissopimus (ILO:n sopimus nro 169)
Ymmärtänette nyt, miksi saamelaiset eivät koe olevansa yhdenvertainen osa Suomea ja suomalaisia?
5. MAAOIKEUDET JA UUSI METSÄHALLITUSLAKI
Saamelainen kulttuuri ja elämä ovat kiinteässä yhteydessä ja vuorovaikutuksessa luontoon, perinteiseen ympäristöönsä. Saamelaisten oikeudet maahan ja luonnonvaroihin ovat keskeinen edellytys saamelaisten kulttuurin ja perinteisten elinkeinojen säilymiselle ja liittyvät kiinteästi saamelaisten oikeuteen hallita kehitystään ja tulevaisuuttaan.
Uuden metsähallituslakiluonnoksen erityssäädöksissä esitettiin, että Matsähallituksen suunnitelmat ja hankkeet eivät saisi heikentää saamelaisten mahdollisuuksia harjoittaa perinteisiä saamelaiselinkeinoja. Nuo erityissäädökset kuitenkin poistettiin lakiesityksestä lokakuussa. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että valtio omistaa edelleen yli 90% saamelaisten kotiseutualueesta ja voi näinollen päättää alueiden maan- ja vedenkäyttöoikeuksista sekä metsästysluvista kuulematta alueen alkuperäiskansaa. Saamelaiset ja luonnonsuojelujärjestöt pelkäävätkin, että saamelaisalueesta tulee valtion kauppatavaraa ja saamelaisten perinteisten elinkeinojen harjoittaminen muuttuu täysin mahdottomaksi.
On esitetty mielipiteitä siitä, että ILO 169 sopimuksen ratifioimisen jälkeen saamelaiset pystyisivät yksin pysäyttämään Suomen talouskasvun tai lappiin syttyisi sisällissota saamelaisten ja suomalaisten välille. Väitteet ovat kuitenkin asiantuntijoiden mielestä täysin perusteettomia: esimerkiksi Norjassa sopimuksen ratifioiminen takasi yhteiskuntarauhan, kun saamelaiset otettiin mukaan päätöksentekoon yhdenvertaisina osapuolina.
Metsähallituslaki myös esittää metsätalouden osakeyhtiöittämistä. Uusi metsätalousosakeyhtiö hallinnoisi liiketaloudellisesti hyödynnettäviä talousmetsiä, jonka lisäksi peruspääomaan esitetään siirrettäväksi myös sellaiset maat ja vedet, joiden taloudellista hyödyntämistä ei ole erikseen estetty. Tällaisia suojeluohjelmiin kuulumattomia maita on Suomessa yli kaksi miljoonaa hehtaaria. Ympäristöjärjestöt pelkäävät, että luonto jää talouden jalkoihin, jos vielä suojelemattomat maat ja vedet siirretään taloudellista voittoa tavoittelevaan osakeyhtiöön. Myös näille alueille voisi tulla uudessa organisaatiossa tuottovaade ja niitä voitaisiin vuokrata esimerkiksi tuulivoimaloille, kalankasvatukseen tai soranottoon.
Keskustavetoinen hallitus olisi Kokoomuksen tuella siis paitsi eväämässä saamelaisilta oikeudet omiin perinnealueisiinsa, myös yhtiöittämässä lapin luonnon ja pohjavedet ja kauppaamassa sen eniten tarjoavalle.
6. SUOHPANTERROR ELI SAAMELAISAKTIVISTIT
Suohpanterror on saamelaisten oikeuksia ja kulttuuria suojeleva taiteilijaryhmä, jonka viimeisin ja kenties eniten julkisuutta saanein akti toteutettiin samaan aikaan metsähallituslain kuulemistilaisuuden kanssa. Kuulemistilaisuus järjestettiin Eduskunnan Pikkuparlamentissa ja paikalla oli edustajia mm. poliittisista puolueista. Saamelaisia sinne ei kuitenkaan oltu kutsuttu ja protestina tälle saamelaistaiteilija Niillas Holmberg livahti seminaariyleisön eteen gáktiin pukeutuneena ja suu kiinni teipattuna. Samaan aikaan muu Suohpanterror -ryhmä kiipesi Mannerheimintien varrella olevan Mannerheim-patsaan päälle herätellen keskustelua alkuperäiskansan ja luonnon oikeuksien puolesta. Huhutaan, että jopa presidentti Halonen olisi käynyt paikalla juttelemassa aktivistien kanssa.
Toiminnalla on paitsi paikallinen merkitys, ne ovat myös kansainvälisesti merkittäviä. Suohpanterrorien onkin tarkoitus ottaa kantaa kaikkien alkuperäiskansojen ja vähemmistöjen syrjimiseen ja ryhmä on Suomen lisäksi tunnettu myös kansainvälisesti. Voiman raportin loppukaneetti on surullinen, mutta raadollisen totta:
”Kun seurasin Marskin patsaan valtaamista, viereeni tuli seisoskelemaan keski-ikäinen, kiinnostuneen oloinen mies. Hän siinä pohti eloisasti tekijöiden taustoja ja motiiveja. Hän tiedusteli, että mikäköhän mahtaa olla lippu, jota taiteilija-aktivisti Holmberg heilutti Marskin Käthy-hevosen jalkojen juuressa.
Se lippu oli Saamen lippu. Monille vieras ilmestys, Suomessa vuonna 2015.”
7. SAAMELAISKÄRÄJÄLAKI JA SAAMELAISMÄÄRITELMÄ
Saamelaisille alkuperäiskansana on siis perustuslaissa turvattu omaa kieltään ja kulttuuriaan koskeva itsehallinto saamelaisten kotiseutualueella (ILO 169 -sopimuksen vahvistamattomuus ei siis kumoa itsehallinto-oikeutta). Itsehallintoa suunnitteleva ja toteuttava saamelaiskäräjät on saamelaisten oma kansanvaltainen edustajisto, jonka tehtävänä on hoitaa saamelaisten omaa kieltä ja kulttuuria sekä saamelaisten asemaa alkuperäiskansana koskevat asiat. Saamelaiskäräjien roolista ja saamelaisten itsehallinnosta voidaan tällä hetkellä olla montaa mieltä – käräjien edellinen puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi esimerkiksi erosi tehtävästään viime keväänä protestiksi hallituksen päätökselle olla ratifioimatta ILO 169 sopimusta ja uudistamatta saamelaiskäräjälakia.
Saamelaiskäräjät siis esitti viime keväänä, että saamelaiskäräjälakia uudistettaisiin erityisesti saamelaismääritelmän osalta. Tällä hetkellä saamelaiseksi voidaan hyväksyä henkilö, joka täyttää jonkin alla olevista kriteereistä.
Saamelaisella tarkoitetaan tässä laissa henkilöä, joka pitää itseään saamelaisena, edellyttäen:
1) että hän itse tai ainakin yksi hänen vanhemmistaan tai isovanhemmistaan on oppinut saamen kielen ensimmäisenä kielenään; tai
2) että hän on sellaisen henkilön jälkeläinen, joka on merkitty tunturi-, metsä- tai kalastajalappalaiseksi maa-, veronkanto- tai henkikirjassa; taikka
3) että ainakin yksi hänen vanhemmistaan on merkitty tai olisi voitu merkitä äänioikeutetuksi saamelaisvaltuuskunnan tai saamelaiskäräjien vaaleissa.
Saamelaiskäräjät kuitenkin pitävät lakia ongelmallisena erityisesti tuon jälkeläiskriteerin osalta, sillä lapissa asuu paljon henkilöitä, jotka eivät ole saamelaisia tai joilla ei ole saamelaisia sukujuuria. Myös Oulun yliopiston saamelaisen kulttuurin professori Veli-Pekka Lehtolan ja saman yliopiston saamenkielen emeritusprofessori Pekka Sammallahden mielestä ”Metsäsaamelaisiksi” ja ”statuksettomiksi saamelaisiksi” itseään kutsuvia suomalaisia yhdistää jonkun kaukaisen esivanhemman kuuluminen tiettyyn elinkeinoryhmään, mutta saamelaisiksi nämä esivanhempia koskevat elinkeinomerkinnät eivät heitä todista. Saamelaiskäräjien esityksessä lakia olisi tarkasteltu jälkeläiskriteerin osalta ja sen lisäksi painotettu ns. ryhmäidentifikaatiota, eli viime kädessä henkilön hyväksymisen saamelaisluetteloon olisi käsitellyt saamelaiskäräjät. Saamelaisten demokraattisesti valittu päätöksentekoelin eli saamelaiset itse olisivat saaneet määritellä, ketkä ovat saamelaisia. Tuo esitys kuitenkin kaatui eduskunnassa ja aiemmin esitetyt kolme kriteeriä jäivät voimaan.
8. SAAMELAISKÄRÄJÄVAALIT
Saamelaiskäräjävaalit käydään neljän vuoden välein. Käräjävaaleissa äänioikeus on henkilöillä, jotka täyttävät kohdassa 7 esitellyt kriteerit ja jotka ovat Suomen kansalaisia tai joilla on ulkomaan kansalaisena kotikunta Suomessa. Tämän vuoden vaaleista tuli kuitenkin kevään tapahtumien vuoksi täysi farssi ja Saamelaiskäräjät on päättänyt uusia vaalit.
Käräjävaalien vaaliluetteloon haki vuoden 2014 loppuun mennessä lähes 800 uutta henkilöä. Vaalilautakunta hyväksyi hakijoista ensin 483 henkilöä, jonka jälkeen oikaisuvaatimuksia vaalilautakunnalle jätettiin 243 kappaletta. Vaalilautakunnan päätöksestä Saamelaiskäräjien hallitukselle jätettiin edelleen 201 oikaisuvaatimusta ja lopulta Korkeimpaan hallinto-oikeuteen toimitettiin 182 valitusta. Saamelaiskäräjät julkaisivat keväällä myös yleisperusteet, joilla hakemuksia käsiteltiin, ne on listattu ansiokkaasti tässä Ylen uutisessa.
Kaikkien yllätykseksi KHO hyväksyi noista valituksista 93 ja määräsi nämä 93 henkilöä merkittäväksi saamelaiskäräjien vaaliluetteloon. Päätös oli todella historiallinen ja KHO perusteli sitä keväällä kaatuneella saamelaiskäräjälain uudistuksella. Korkein hallinto-oikeus siis katsoi, että Suomen eduskunta teki keväällä päätöksen rajoittaa saamelaisten itsemääräämisoikeutta ja hyväksyi sen vuoksi vaaliluetteloon henkilöitä saamelaisten mielipiteestä huolimatta.
Saamelaiskäräjät, YK ja asiantuntijat pitävät KHO:n päätöstä vakavasti virheellisenä. European University Instituten professori Martin Scheinin on perustuslakiblogissaan ansiokkaasti avannut virheet ja näiden taustat. Tiivistettynä KHO toimi kuitenkin virheellisesti neljässä kohdassa: laiminlyöntivirhe, jonka mukaan KHO ei objektiivisesti arvioinut itseidentifikaatiota, kategoriavirhe, jossa KHO sekoitti kevään poliittiset päätökset juridiikasta, vääristymävirhe, joossa KHO sanoo tukeutuvansa perusoikeusmyönteiseen laintulkintaan mutta tekee päinvastoin ja perustavanlaatuinen virhe, jonka mukaan KHO laiminlöi saamelaisten itsemääräämisoikeutta.
Saamelaiskäräjät katsookin, että nämä 93 henkilöä ovat paitsi väärin perustein vaaliluetteloon valittuja, myös poliittisen ja saamelaisten asemaa heikentävän pelin pelinappuloita. Mikäli päätös näiden henkilöiden saamelaismääritelmästä jäisi voimaan, tarkoittaisi se tulevissa vaaleissa entistä suuremman joukon hakeutumista vaaliluetteloon. Tilanteessa, jossa saamelaisten itsemääräämisoikeutta ja -hallintoa yritetään politiikalla heikentää, on täysin kestämätöntä hyväksyä vaaliluetteloon henkilöitä jotka tukevat näitä tavoitteita. Itseidentifikaatio (tai poliittinen peli) ei voi olla ainoa kriteeri tulla hyväksytyksi luetteloon, vaan myös ryhmäidentifikaatiolla on oltava merkitystä.
Edellä esitetyn vuoksi Saamelaiskäräjät onkin päättänyt uusia syksyllä toimitetut vaalit. Mikko Kärnä, Keskustan kansanedustaja ja saamelaisten oikeuksien tunnetuin vastustaja, jätti käräjien päätöksestä kirjallisen kysymyksen Oikeusministeriölle. Toistaiseksi Oikeusministeriö on kuitenkin todennut, ettei sen tehtävä ole vahtia Saamelaiskäräjiä ja jos käräjien päätös saa lainvoimaisuuden, ei Oikeusministeriö aio puuttua asiaan. Saamelaiskäräjien päätös on tehty 18.11. ja 14 päivän valitusoikeus KHO:lle on päättynyt viime viikon keskiviikkona. Jännityksellä odotamme, että miten asia tästä eteenpäin etenee.
9. LOPPUSANAT
Jaksoitko lukea tänne saakka? Kiitos, jos jaksoit. Kirjoitukseni ei varmastikaan ole täydellinen, mutta se on kuvaus vallitsevasta tilanteesta minun näkökulmastani. Tulehtunut saamelaistilanne on sekava soppa, johon liittyy paljon poliittista valtapeliä, historiaa ja tietysti tunnetta. Päällimmäinen kysymys kuitenkin on, että kuka saamelaisten asioista saa päättää? Saamelaiset itse, vai saamelaisuutta tuntematon eduskunta kaukana saamelaiselueilta? Tunnustetaanko saamelaisuutta ylipäänsä, vai ovatko Euroopan Unionin alueen ainoan alkuperäiskansan historia, tavat ja perinteet jotain, jolla voidaan käydä kauppaa?
Kun mielesi seuraavan kerran tekee heittää jokin mauton nunnukkavitsi, vetää rinneravintolasta ostettu Neljän tuulen hattu päähän tai kutsua saamelaisia tiukkapipoisiksi ja huumorintajuttomiksi nihkeilijöiksi, niin muista tämä kirjoitus. Se kaikki liittyy kaikkeen. Jokaisen nunnukkavitsin kertoja valitsee puolensa, eikä se puoli ole saamelaisten puoli.
EDIT 8.12.2015: Pohjoismaista Norja ja Tanska ovat ratifioineet ILO 169 -sopimuksen, eivät kaikki pohjoismaat. Lisäksi Suomi ei ole ratifioinut Vammaisten yleissopimusta, toisin kuin YK:n sivuilla kerrotaan.
Niina
En ole koskaan ymmärtänyt miksi kukaan vetäisi yhtään mihinkään päälleen mitään saamelaisuuteen viittaavaa, jos _ei ole_ saamelainen tai millään tavalla sitä kulttuuria oikeasti tunne. Omalla logiikallani tuntuu yksinkertaisesti halventavalta käyttää sellaisen kansan perinne- tai kansallisasua, mikä ei ole omaa perinnettä.
Tuskin missit pukeutuisi kisoihinsa esimerkiksi romaninaisten perinneasuunkaan, miten joku kehtaa vetää päällensä saamelaisten asun vielä tuommoisena törkenä pilailuversiona kansainväliseen edustustilaisuuteen?
emminuorgam
No en oikein ymmärrä minäkään. Silloin hyväksyn gáktin käytön, kun esimerkiksi suomalainen (tai minkä tahansa muun maalainen) puoliso, joka asuu ja elää saamelaiskulttuurissa, haluaa sellaiseen pukeutua ja muu perhekin sen hyväksyy. Muuten aika vaikea kuvitella muunlaista tilannetta.
Tässä jutussa on musta oivallinen kuva, joka avaa noiden leikkipukujen ja oikean puvun eroja. Kumman itse pukisit päällesi?
http://yle.fi/uutiset/sajoksessa_vierekkain_feikkitakki_ja_oikea_saamenpuku/7320627
Niina
KIitos giitu takkâ ja spässeb! ♡ Jään seuraamaan kommentointia.
emminuorgam
Mä en ole ihan varma haluanko itse seurata? Apua.
Amma
Tää on kieltämättä mulle kyllä vähän kaukainen asia, mutta parhaalla tahdollani haluan asiaa ymmärtää. Tämä kulttuurivarkaus on vasta viime vuosina itselläkin kilistänyt kelloja, jotenkin sitä ei ehkä ole vain tullut ajatelleeksi. Tulen kyllä vastaisuudessa.
Tämä on varmasti tärkeä asia, vaikken siitä itse tosiaan juuta tai jaata oikein osaa sanoa, -saati tehdä. Toivon kyllä asialle ymmärrystä ihan joka taholta.
emminuorgam
Olennaisinta on ehkä käsittää, että saamelaisten asema Suomessa ei ole niin vakaa, että valtaväestöllä olisi oikeutta pilailla kansan tai kulttuurin kustannuksella. Ja uskon, että olet sen kyllä käsittänytkin! 🙂
Sanumaria
Koska ei oo mitään erityistä sanottavaa noista muista kohdista, niin heitän oman ajatukseni vain koskien kulttuurivarkautta.
Ensinnäkin ymmärrän närkästyksen tuota pilailukauppavaatetta ja sen valintaa kohtaan, se on jo ajatuksenakin niin pölhö että jopa minäkin sen tajuan. Mutta toisaalta eri kulttuureista lainataan asioita jatkuvasti. Unisiepparit ovat ehkä helpoin listaamistasi esimerkeistä. Mun on vaikea ymmärtää että mikä sellaisessa on niin pahaa etteikö ei-alkuperäiskansaan-kuuluva saisi sitä hankkia jos sisustuskaupasta saa ja itse pitää tuotteesta? Toki sen varmaan voisi tilata jostain niin että saisi alkuperäisen, mutta näetkö asian niin ettei noita saisi käyttää muut kuin ne joiden kulttuuriin ne kuuluvat alunperin? Mä näen asian jotenkin niin että ko. laite on hankkijastaan hieno, eikä sillä ole mitenkään tarkoitus käyttää valtaa kehenkään.
Tietty nää on asioita joissa rajoja on vaikea vetää. Justiinsa satuin lukemaan tekstin vaatesuunnittelijasta, joka oli ripannut suoraa vaatteidensa printit inuitien shamaanin vaateparresta, ja se taas menee omankin käsityksen mukaan vähän yli. Meneekö samalla tavalla yli jos innokas intiaanifani 6-v haluaa naamiaisiin pukeutua intiaaniksi? Pitäisikö sanoa että ei se nyt käy.
En siis mitenkään kyseenalaista kulttuurivarkauden konseptia, mutta koska omaa varsinaissuomalainen kulttuuri kokee lähinnä vaan kettuilua (miksi sää sanot että ketä ja kui, eikä niitä kukaan halua varastaa), niin on vaikea hahmottaa kokonaisuutta. Ehkä osaat selittää tarkemmin mikä on kulttuurivarkautta ja mikä on kulttuurista lainaamista koska ihailee ko. kulttuuria? Olisi kiva oppia erot.
Niina
En ole Emmi mutta 🙂
Mun mielestä olennainen ero on siinä, keneltä ostat ja mitä. Suoraan saamenpuku ja sen osat (puku, silkki, riskut jne.) on mun mielestä vain ja ainoastaan saamelaisten omaisuutta. Puvun käyttöoikeus on siis vain saamelaisella ja joidenkin sukujen mielestä heidän puolisoillaan (kaikki eivät siis salli pukua edes suomalaisille puolisoille). En tule ikinä tajuamaan miksi suomalainen edes haluaisi pukea puvun päällensä. Mun puku kertoo mistä olen kotoisin, mihin sukuun kuulun, olen naimisissa jne. eli siihen liittyy paljon sellaista, mitä suomalainen ei siitä näe. Käytän papan äidin lakkia enkä todellakaan halua nähdä siitä halpaa kopioversiota kenenkään yllä. En ymmärrä mitä suomalainen hakee puvun käytöllä; eksotiikka on aika karmea peruste, kun itse kantaa pukua ylpeydellä ja hyvin tarkasti puettuna.
Mutta sitten nykyään on saatavilla vaikka mitä sellaista, joka ei suoraan kuulu pukuun. On sisustustyynyjä, clutcheja, penaaleita, lapasia, laukkuja, korviksia, vaikka mitä ja nää on mun mielestä aivan vapaata riistaa. Mutta siinäkin on suuri, suuri ero että mistä sen koristenauhoin koristellun käsilaukkusi ostat. Ostatko sen Seija Ranttilan käsityönä tehdyn, laadukkaista materiaaleista valmistetun laukun Sámi Duodjista vai Made in China-version matkamuistomyymälästä. Ensimmäinen on saamelaista suunnittelua ja kulttuurin kunnioittamista; jälkimmäinen vittuilua. Samaa sanoisin jostain intiaaninaamiaisasuista ja muista vastaavista. Jos haluat todella kunnioittaa tai ihailla, osta aitoa tavaraa, oikealta käsityöläiseltä.
Länsimaisen ihmisen on hyvin vaikeaa aina ymmärtää, että kaikki ei ole hänen saatavillaan. Miksi kaikki kaunis pitää voida omistaa?
sanumaria
Kiitos vastauksesta, jotenkin noin sen itsekin järkeilen. Ja puvusta olen ihan samaa mieltä! Koska se juurikin on henkilökohtainen.
emminuorgam
Kiitos Niina, hyvin selitetty, en olisi itse osannut paremmin!
Kerpo
Niin hyvää etnonationalismia
máttut
Unisieppari liittyy tietyn kansan uskontoon/hengelliseen perinteeseen. Sen hankkiminen sisustuselementiksi on nimenomaan kulttuurista varastamista: irrotetaan ”hienon” näköinen esine alkuperäisistä merkityksistään. Kun esine vielä liittyy sellaiseen uskontoon/hengelliseen perinteeseen, jonka harjoittaminen on yritetty kieltää niin ”lainaaminen” on mun mielestä vähintään yhtä tökeröä kuin se inuiitti-huppari. Törkeyden kruunaa vielä se, että suurin osa unisieppareista on made in China-versioita eli taloudellinen hyöty valuu pois niiltä ihmisiltä, joiden kulttuuriin unisiepparit on alunperin kuuluneet. Kyse on nimenomaan vallankäytöstä: länsimainen ihminen voi valita, että sisustanpa tämmöisellä merkityksistään irrotetulla hienon näköisellä härpäkkeellä ilman, että kohtaisi syrjintää unisieppareihin liittyvien perinteiden harjoittamisesta. Vallankäyttöä on myös ostaa made in China-versioita sen sijaan, että edes yrittäisi tukea reservaattien (joissa elinkeinojen harjoittamista säädellään todella tiukasti) yrittäjiä.
6-vuotiaalle voi selittää, että alkuperäiskansojen vaatteet kuuluu alkuperäiskansoihin ja niille ihmisille tulee paha mieli, jos muut pukeutuu niihin, joten 6v voi valita jotain muuta päällepantavaa.
emminuorgam
Juuri näin, kiitos vielä selvennyksestä!
Varas?
Itse omistan unisiepparin ja koen silla kunnioittavani kulttuuria, jonka edustaja sen minulle antoi. Sain tuon unisieppari(korun) lisaksi myos mahdollisuuden oppia tuosta kulttuurista ja naista sieppareista, seka mahtavan ja opettavaise keskustelun kyseisen henkilon kanssa. Toimiakseen unisiepparit tarvitsevat luonnon kolme paamateriaalia, mineraalit, kasviston ja elainkunnan. Tasta johtuen usein renkaan keskella on kivi (mineraalit), itse rengas on tehty puusta (kasvisto) tms ja sulat ovat tietenkin elainkuntaa. Sain kuulla myos muuta mytologiaa liittyen tuohon kapistukseen, mutta tasta tulisi aivan liian pitka kommentti jos laittaisin kaiken tahan.
Olen omasta unisiepparistani erittain ylpea, ja aina kun kannan tuota korua, kerron mielellani tarinan ystavastani joka edustaa vahemmistokulttuuria Amerikan suunnalla. Ja myos tuon edellamainitsemani tarinan unisieppareista. Oli se sitten totta tai ei, toimivatko nuo unisiepparit lainkaan (itse uskon etta toimivat), ja piti kuka tahansa sita loukkaavana tai kulttuurin varastamisena tms, haluan jatkossakin kantaa sita ylpeydella. Mielestani se on mahtava tilaisuus tuoda vahemmistokulttuureita ja niiden ongelmia suuremman yleison kuultavaksi, vaikka itse ns valtavaeston edustaja olenkin. Kyse on enemmankin mielestani ehka siita, etta ottaa asioista selvaa ja on halua oppia kulttuurista ja esineista, jotka sita edustavat. Ja mikali haluaa hankkia esineita asuja tms itselleen, hankkii ne paikasta jossa ne osataan tehda oikein. Yleensa tuollaisissa paikoissa kylla kerrotaan mikali ei ole sopivaa kayttaa tai omistaa kulttuuriin liittyvia asioita jos ei itse sita kyseenomaista kulttuuria edusta. Perinteita tulee kunnioittaa.
Mita tulee niihin muovisiin Kiina-kopioihin, ihan vaan yksinkertaisesti EI. Kamalia kaiken kaikkiaan.
emminuorgam
Tiedät varmaan itsekin, että tässä tapauksessa kyse ei ole varkaudesta, vaan kulttuurin kunnioittamisesta. 🙂
:)
no joo nyt ku luin tota viestiani ni muuttaisin ehka pari kohtaa, esim ton nimimerkin hah 🙂 ollaan siis samaa mielta aiheesta, halusin tuoda esiin myos ton kulttuurin kunnioittamispuolen. Kunhan on asioista perilla ja ottaa kulttuurien edutsajien mielipiteet ja ohjeistukset ja perinteet huomioon niin luultavasti kaikki paattyy hyvin. 🙂
emminuorgam
Justiinsa niin!
Sanumaria
Kiitoksia vastauksesta!
Suoma Sámi Nuorat
KIITOS <3
Meahciradehus
Hyvä kirjoitus muutoin, mutta metsähallituslaki-kohdassa on virheellistä tietoa. Maita, vesiä saatika talousmetsiä ei suinkaan lakiehdotuksen mukaan olla siirtämässä perustettavaan ”metsätalous oy:hin” vaan ne siirretään Metsähallitus emoliikelaitoksen liiketoiminnan taseeseen.
emminuorgam
Pystytkö avaamaan, että miten taseeseen siirtäminen eroaa noiden maiden omistuksen siirtämisestä osakeyhtiöön?
Meahciradehus
Maiden ja vesien liikkuminen Metsähallituksen taseissa (liiketoiminnan, virkistyskäytön tai luonnonsuojelun) tarkoittaa, että alueet ovat edelleen valtion omistamia, ja sen omistajaohjauksessa. Siihen perustettavaan metsätalousosakeyhtiöön ei siirry maita, ainoastaan puun myyntitoiminta.
Huoh
Asiaan liittymättömänä, noi ensimmäisen kuvan saamenpuvut on kyllä valtavan kauniita! Siis ne aidot oikeat, eikä toi ensimmäisen kuvan kauheus. Mää en ymmärrä, miten joku edes kehtaa vetää tollasen päälleen… Ja eikös tälläsiä vastaavia selkkauksia oo ollut näissä missipiireissä aikasemminkin? Niin on kumma, että silti samanlaisia räikeitä virheitä tehdään edelleen.
emminuorgam
Tää sun nimimerkki on kyllä kauhea, aina kun näen sen, niin ensimmäinen ajatus on, että joku tulee kertomaan miten tyhmä olen! 😀
On, vuonna 2007 Noora Hautakankaalla oli vastaava case, mutta mitään ei opittu.
Huoh
Hahaha! Se vaan on aina automaattisesti tossa kommenttikentässä niin en jaksa keksiä muutakaan 😀 pahoittelen! Ja veikkaan, että sun täytyis kyllä kirjotella jotain aivan päätöntä kuraa tänne, että tulisin sua haukkuun tyhmäks. Musta sää oot ihana.
Tuula
Hei Emmi. Hieno kirjoitus. Mutta unohdit kielen. Saamelaisillahan ei ole mahdollisuutta saada opetusta omalla kielellään, ei varhaiskasvatusta ja perusopetusta, ympäri Suomea. Siitä täytyy taistella, myös Saamenmaassa. Ja saamelaismääritelmä on vain saamelaiskäräjien äänioikeusluetteloa varten; se ei määritä saamelaisuutta arkielämässä vaan kasvaminen saamelaiseen perheeseen ja yhteisöön. Molen ihan vain lappilainen
emminuorgam
Kiitos Tuula! Tämä ei tosiaan käsittele kieltä, sosiaalipalveluja, elinkeinon harjoittamista tai kaupungistumista, vaan koitin rajata jutun koskemaan juuri niitä asioita, joista viime aikoina on puhuttu. Hyvä huomio tosin!
Kaisa
Mua alkoi mietityttää toi kohta siitä, miten KHO hyväksyi ihmisiä vaaliluetteloon. Nämä ihmiset siis kokevat itsensä niin saamelaisiksi, että haluavat olla osa päätöksentekoa ja ilmeisesti täyttävät myös joitain muita kriteereitä kun kerran valitukset menivät KHO:ssa läpi. Osaatko sanoa, mikä olisi voinut estää Saamelaiskäräjiä hyväksymästä heitä? Yritän vain ymmärtää taustoja koska asia ei ole minulle millään tavalla tuttu ja toivonkin etten kuulosta loukkaavalta.
Toinen asia koskee kohtaa 5. Saamelaiskulttuuri ei ole mulle eteläsuomalaisena yhtään tuttu (eipä yllätä kun sitä ei peruskoulussa mainita yhtä ”saamelaiset kasvattavat poroja” -kuvatekstiä enempää… En oikein tiiä pitäiskö itkeä vai nauraa!), joten kysynkin: millaista on perinteinen kulttuuri ja elinkeinot ja miten Metsähallituksen tai muun valtion elimen toimet vaarantavat nämä?
Kaiken kaikkiaan olen ehdottomasti saamelaisten itsehallinnon puolella – jokaisella ihmisellä ja kansalla on oltava päätösvalta omiin asioihinsa! Toivonkin siis että et näe näitä kysymyksiä loukkaavina. Olen utelias ja haluan ymmärtää tän monimutkaisesti argumentoidun jutun molempia puolia.
emminuorgam
Kiitos kysymyksistä Kaisa!
Vastaan ensin helpoimpaan: maa-alueita voidaan myydä esimerkiksi kaivostoimintaan, padota jokia voimaloita varten tai rajoittaa kalastus/metsästyslupien saamista. Elinkeinoista on kerrottu esimerkiksi täällä Saamelaiskäräjien sivuilla: http://www.samediggi.fi/index.php?option=com_content&task=blogcategory&id=235&Itemid=370
Sitten se hankalampi kysymys. Tuossa linkkaamassani Perustuslakiblogin jutussa on avattu noita KHO:n tekemiä virheitä, eli kannattaa lukea se, niin ymmärtää nuo neljä virhekohtaa paremmin. Saamelaiskäräjien päätöspöytäkirjan liite taas löytyy tästä osoitteesta, ja sekin kannattaa huolella lukea: http://www.samediggi.fi/index.php?option=com_content&task=blogcategory&id=235&Itemid=370
Olennaisin ero on siinä, että käräjät ei katso tämän olevan riittävä peruste saamelaiseksi identifioitumiseen, sillä kuvaus voi koskea ketä tahansa lapissa asuvaa henkilöä:
” [Hakija kokee] oppineensa lapsuudesta lähtien kulkemaan luonnossa, marjastamaan, kalastamaan, metsästämään ja tekemään perinteistä ruokaa. Kotitarvekalastus jatkuu perheessä edelleen. Valittajan vanhemmat ovat opettaneet metsässä pärjäämisen birgen taitoja. Kesät kuluvat myös
hillajängillä, mustikassa ja puolukassa. Tärkein oppi on rakkaus ja kunnioitus luontoa ja esiisien maita kohtaan.”
KHO taas on katsonut, että tämä ”harrastuneisuus” riittää osoittamaan, että henkilö on kiinnostunut saamelaisuudesta ja omistautunut sille. KHO ei kuitenkaan ole ratkaisussa todennut kyseisen henkilön täyttävän kriteereitä ja siitä tässä väännetään: pitääkö saamelaiskäräjälain kriteerit täyttää, vai riittääkö, jos halu saamelaiseksi on riittävän kova. Käräjien mielestä luonnollisesti ei riitä.
Tuula
JOkainen Lapissa maaseudulla asuva ja maaseudulla syntynyt henkilö osaa kulkea metsässä, kalastaa, marjastaa, tehdä tulet. Monet metsästävät. Mieki rakastan luontoa ja esi-isien maita. Paitti että met ei puhuta luonnosta, vaan hillajängistä, mustikka- ja puolukkamettistä, kalapaikoista, mettätysmaista. Mieki Rovaniemen maalaiskunnassa syntyneenä voisin vaatia tuolla perusteella ”saamelaisuutta”. Mutta minua ei ole kasvatettu saamelaisiin arvoihin ja tapoihin, vaan Lapin suomalaisin arvoihin ja tapoihin.
Sirkka Miller
Perheemme on hyvin pahoillaan, että olemme näin syvästi loukanneet saamelaista kulttuuria. Kuten Carola anteeksipyynnössään totesi, tarkoitus ei todellakaan ole ollut loukata. Valitettavasti hän ei tiennyt, että tämän puvun käyttö (kuten myös aidon puvun käyttö muilla kuin saamelaisilla) on ehdottomasti kiellettyä. Luulenpa että kaikilla nuorilla tai vanhemmillakaan ei ole ollut tietoa tästä koskemattomuudesta. Nyt se on tullut meille hyvin selväksi, eikä virhe tule toistumaan. Toivoisin, että tämän asian käsittely ja varkaaksi nimittely voisi nyt loppua. Olen itse kotoisin Lapista, en muista että siellä olisi anteeksiantamattomia ihmisiä.
Hyvää Joulun odotusta!
Sirkka Miller
emminuorgam
Kiitos viestistä Sirkka ja oikein hyvää joulun odotusta sinnekin!
Saamelaisuudesta ja kulttuurin varastamisesta on kuitenkin voitava puhua – teko tässä on tuomittavaa, ei henkilö. Keskustelu on tärkeää, jotta seuraava henkilö, joka harkitsee puvun päälle pukemista, ymmärtää mistä pukukopioissa on kyse ja miksi se ei ole sallittua. Missipiireissä vastaava moka on tapahtunut ennenkin, joten toivoisin, että organisaatio ottaisi tässä suuremman vastuun ja opastaisi uusia missejä tulevaisuudessa paremmin.
máttut
Sirkka, mm. saamelaiset käsityöläiset on korostaneet, että vastuu on organisaatiolla, ei yksittäisellä parikymppisellä missillä. Carola sentään pyysi anteeksi, missiorganisaatio ei kommentoinut mitenkään. Linkin takana suomeksi tekstitetyt uutiset aiheesta. http://yle.fi/uutiset/duojar_fakegavttis_ovddasvastadus_lea_organisasuvnnas_ja_sii_gal_dihtet_man_mielas_sapmelaccat_leat/8499881
Inga
ILO 169 sopimuksesta: ”sen vahvistamisen tarkoituksena on taata alkuperäiskansalle samat oikeudet ja mahdollisuudet kuin valtaväestöön kuuluvilla on”, mihin tällä tarkalleen ottaen viitataan? Useissa asiaa käsittelevissä teksteissä on sama kohta, mutta sitä ei ole suoranaisesti selitetty tai kirjoitettu auki, enkä ole yksiselitteistä vastausta tähän onnistunut löytämään.
emminuorgam
Suosittelen lukemaan Vähemmistövaltuutetun 99 kysymystä ILO 169 -sopimuksesta -asiakirjan, se vastaa toivottavasti kattavammin kysymykseesi, mutta pääasiassa kyse on mm. kielellisistä oikeuksista, sosiaali- ja terveydenhuollosta, koulutuksesta, työvoimapolitiikasta jne. Eli tuo sopimuksen artikloilla on tarkoitus varmistaa, että (tässä tapauksessa) saamelaisilla on valtaväestön kanssa yhtäläinen oikeus em. asioihin. Nyt näin ei ole, vaan Suomessa on esimerkiksi vain yksi saamenkielinen sosiaalityöntekijä, vaikka eri saamenkieliäkin on Suomessa jo kolme. Sosiaalipalveluiden saaminen omalla äidinkielellä on siis valtaosasta tapauksissa mahdotonta. Aiemmin mainitut saamenkieliset palvelut ovat toinen esimerkki tästä ja kolmas voisi olla perusopetuksen saaminen omalla äidinkielellä esimerkiksi Tampereella tai Jyväskylässä. Nyt käsitykseni mukaan se on mahdollista vain Helsingissä, Oulussa, Rovaniemellä ja saamelaiselueella. Avasiko tämä yhtään asiaa?
Niina
…jaaaaa perusopetusta inarinsaameksi saa vain Inarin koulussa, ja koltaksi vain Sevetissä. Eli mun lasten äidinkieliseen peruskouluun on 50km/suunta, kun 15km päässä olevassa koulussa ei omankielistä luokkaa ole tarjota.
ulkosaamelaisten äiti
Perusopetusta ei todellakaan saa Helsingissä saamenkielillä. Nykyään toisinaan (ei jatkuvasti) tarjotaan 2h vieraankielen opetusta perjantai-iltapäivisin muun opetuksen lisäksi. Kaupunkisaamelaisten lapset kielipesästä alakoulun viimeiselle luokalle kävivät lastenoikeuksienpäivänä Helsingin kaupungintalolla esittämässä saamenkielisiä lauluja ja ojensivat varakaupunginjohtajalle vetoomuksen saamenkielinen opettajan palkkaamisesta eli käytännössä saame-suomi luokan perustamisesta. Varakaupunginjohtaja kiitteli kauniisti, mutta vetosi puheenvuorossa saamelaisten vähäiseen määrään. Esim ILO-169 sopimus vahvistaisi äidinkielen oppimisen oikeutta. Kysynkin, kuinka monta saamelaislasta vaaditaan yhden perusoikeuden ansaitsemiseksi? Sitäpaitsi lasten lukumäärä tuskin tulisi kynnyskysymykseksi, samaa sanoivat aikanaan ensimmäisen saamenkielisen päivähoidon perustamisesta. Nyt kun päivähoitopaikkoja on kaksi, toinen yksikkö toimii jo täydessä kapasiteetissa.
máttut
Saamelaisalueen ulkopuolella saa pohjoissaamen kielen opetusta (huom. ei saamenkielistä opetusta!) 2 h/vko samalla perusteella kuin maahanmuuttajat saa oman kielen opetusta. Järjestämistavat vaihtelee. Joissakin kaupungeissa kaupunki maksaa lasten taksikyydit kouluun, jossa opetus järjestetään muun koulupäivän jälkeen. Joissakin paikoissa vanhempien pitää itse kuskata lapset tunneille kesken oman työpäivänsä. Rovaniemellä järjestettiin viime vuonna opetus kokonaan etänä, myös ala-asteikäisille. Nyt sielläkin on palattu lähiopetukseen. Oulussa olisi periaatteessa mahdollisuus järjestää myös inarinsaamen opetusta.
Sosiaalityöntekijöiden lisäksi puuttuu mm. neuvolatyöntekijöitä, puheterapeutteja, erityislastentarhanopettajia, henkilökohtaisia avustajia, erityisopettajia… Nämä siis pelkästään lasten palveluista: ihmisiä, joiden pitäisi arvioida lasten kielellistä kehitystä.
emminuorgam
Kiitos tarkennuksista, tilanne on siis vielä paljon huonompi kuin mitä kuvittelin!
Inga
Avasi, kiitoksia!
Opettaja
Kyllä Suomen vähemmistöt opetetaan koulussa (esim. ysiluokalla yhteiskuntaopissa asia käsitellään), ei se ole mitään ”kuvateksti”-meteriaalia.
Kiitos kuitenkin hyvästä kirjoituksesta, tästä sain paljon lisää tietoa!
emminuorgam
Kiva, se on tarkoituskin!
Kirsikka
Kiitos tästä! Olen kotoisin jostain ihan muualta kuin Lapista, mutta pari vuotta Rovaniemellä asumista avasi silmiä. Oli ihan käsittämätöntä kuunnella tarinoita saamelaisten sortamisesta ja uskon, että ne mitä minä kuulin, olivat vielä pintaraapaisua. Silloin tuntui käsittämättömältä, että ”täällä meillä Suomessa” on jotakin ihmisryhmää niin sorrettu. Nykyään se ei ikävä kyllä ihmetytä yhtään. :
Ja jos missi tahtoo eksotiikkaa, pistäisi sitten päälleen oman kotiseutunsa kansallispuvun.
Mutta hyvä kun joku jaksaa pitää ääntä asioista!
Wäiski
Hei. Hassua, että eksyin tänne ruokablogiin kommentoimaan saamelaisasioita. Tässä muutama itseä mietityttänyt asia.
Eikös näissä saamelaisten oikeuksissa ja ilo 169 asiossa ole kuitenkin kyse Suomen perustuslaista. Sen mukaan kaikilla pitäisi olla samat oikeudet sukupuoleen ja rotuun jne. katsomatta. Nyt kuitenkin minulla suomalaisena on eri oikeudet esimerkiksi mennessäni pohjoissuomeen kalaan. Lisäksi jos vaikka haluaisin muuttaa Utsjoelle niin minulla ei olisi mahdollisuuksia vaikuttaa asuinpaikkani asioihin esim äänestämällä saamelaiskäräjillä.
Vielä kommentti saamelaisuuden määrtelmästä….
Mielestäni se on vähintäänkin hankala juurikin tuon saman perustuslain takia. Joku voi kokea sen jopa rasistiseksi kun joitakin syrjitään sen takia kun ei ole ”kelpoa” syntyperää.
Niin ja ei ole tarkoitus provosoida tässä ketään. Nämä ovat vai minua mietityttäviä asioita.
emminuorgam
Ihmisoikeussopimuksilla ei oteta kantaa kalastus- tai metsästyslupiin, kuten ei ajolupiin tai vastaaviinkaan. Siinä on kyse nimenomaan ihmisyydestä ja siitä, että tulee kohdelluksi yhdenvertaisena kansalaisena ja saa palvelut esimerkiksi omalla äidinkielellään – ihan kuten sinäkin nyt todennäköisesti saat.
Mikäli muutat Utsjoelle, saat kyllä äänestää kuntavaaleissa (oletan sinun olevan vaalikelpoinen henkilö) ja näin vaikuttaa oman asuinkuntasi asioihin. Koska et kuitenkaan ole saamelainen, ei sinulla ole päätäntävaltaa saamelaisasioissa. Kotikunnalla ei tässä tapauksessa ole merkitystä.
Tiina
”Joku voi kokea sen jopa rasistiseksi kun joitakin syrjitään sen takia kun ei ole ”kelpoa” syntyperää.”
Tämä on mielestäni aika jännittävä ajatus, ja törmään siihen melko usein. Pakko vastata, että kyse ei ole rasismista, vaan alkuperäiskansan itsemääräämisoikeudesta. Valtionrajojen muodostumisesta lähtien saamelaisten asioista ovat päättäneet muut kuin saamelaiset, joten on mielestäni melko kohtuullista, että saamelaiset saavat viimeinkin päättää edes joistain heitä koskevista asioista aivan itse. Saamelaiskäräjien ”valta” on lisäksi käytännössä melko olematonta, joten minkäänlaisen syrjinnän kohteiksi Lapissa asuvat ei-saamelaiset eivät kyllä joudu.
Vertaan mielelläni tilannetta siihen, että esimerkiksi Venäjän kansalaiset saisivat yhtäkkiä tulla äänestämään Suomen eduskuntavaaleissa. Suomalaiset eivät luultavasti ajattelisi, että venäläisillä on oikeus tulla päättämään Suomen asioista, joten miksi suomalaiset kuvittelevat, että heidän täytyy päästä ottamaan Käräjille kantaa saamelaisten asioihin?
Ajatuksi rasistisesta syrjinnästä on minulle outo myös siksi, etten henkilökohtaisestikaan ymmärrä, miten joku ei-saamelainen haluaisi päästä äänestämään Saamelaiskäräjille. Minä en halua tai voi liittyä romanijärjestöihin, koska en ole romani. En halua tai voi liittyä pakolaisjärjestöihin, koska en ole pakolainen. En liity liikuntavammaisten yhdistyksiin, koska en ole liikuntavammainen. En koe, että pystyisin puhumaan järjestöissä romaneiden/pakolaisten/liikuntavammaisten puolesta, koska en tiedä näiden ryhmien jäsenenä elämisestä mitään, kuten ei tavallinenkaan suomalainen tiedä mitään saamelaisuudesta.
Ymmärtäisin syrjimiskommentin, jos suomalaiset olisivat vähemmistö. Kuitenkaan näin ei ole: suomalaiset ovat enemmistö Suomessa, myös Lapissa. Suomalaisella ei olisi mitään hätää, vaikka hän ei pääsisikään äänestämään Saamelaiskäräjien vaaleissa. Miksi tämä siis olisi rasistista ja syrjivää? Pitääkö suomalaisella olla oikeus vaikuttaa niidenkin ryhmien toimintaan, joihin hän ei kuulu? Kaipa se Venäjäkin sitten saisi samalla periaatteella tulla päättämään Suomen asioista?
Toivottavasti ymmärrät. Tämä on minusta aina vain niin mielenkiintoinen näkökulma, ja saamelaisena olen itse vähän jo väsynyt tätä kuuntelemaan, kun itse en vain voi ymmärtää logiikkaa tämän taustalla. Tarkoitus oli kuitenkin vastata ystävällisesti. 🙂
Tytti
Hei, kiitos hyvästä tekstistä! Tuossa ILO 169 -kohdassa taitaa olla ajatusvirhe, sillä siinä ensin todetaan, että Suomi on allekirjoittanut sopimuksen jo 80-luvulla ja seuraavassa virkkeessä, että se on ainoa, jota ei ole allekirjoitettu. Mutta eikö se oli allekirjoitettu, muttei vielä ratifioitu? Jos tarkoitit tätä, niin silloin tekstissä on toinenkin asiavirhe – nimittäin Vammaisten ihmisten oikeuksia koskevaa sopimusta ei myöskään ole ratifioitu. Se on allekirjoitettu vuonna 2007, mutta odottaa ratifiointia edelleen (kuten Pohjois-Koreankin allekirjoittama sopimus…).
emminuorgam
Juu, oikeassa olet, sanamuodon pitäisi olla ratifioinut, ei alle allekirjoitettu!
Ja hyvä huomio tuosta Vammaisten yleissopimuksesta. En ajatellut asiaa yhtään enempää ja luotin vaan noihin Suomen YK:n sivuihin, joilla siis on virhe! Täytyykin laittaa sinne viestiä, kiitos. 🙂
Stabba Jönssen
”Päällimmäinen kysymys kuitenkin on, että kuka saamelaisten asioista saa päättää? Saamelaiset itse, vai saamelaisuutta tuntematon eduskunta kaukana saamelaiselueilta? ”
Perusongelma on se, että saamelaisuuden määritelmä on täysin veteen piirretty viiva samaan tapaan kuin on aborttikysymyksessä se, mikä on ihminen.
Missään nimessä tällä hetkellä saamelaisina esiintyville ei pidä antaa valtaa päättää, kuka on saamelainen, vaan kysymyksestä on tehtävä julkinen ja kriteerit on arvioitava saamelaiseksi itsensä nimeävien ulkpuolella. Muutenhan kyseessä on vain kähmintä, jossa sisäryhmä omalla nimeämispolitiikallaan ajaa omia materiaalisia oikeuksiaan.
Tuolla on muutava osuva puheenvuoro aiheesta:
http://www.vaellusnet.com/turinat/viewtopic.php?t=13304
Wäiski
Kiitos vastauksista.
Ja pahoittelut jos kyselen tyhmiä ja joku on jo väsynyt vastaamaan aina näihin samoihin kysymyksiin. En ole näin eteläsuomalaisena vaan törmännyt tälläiseen keskusteluun ainakaan valtamediassa. Aina välillä tuo ILO pomppaa uutisiin, mutta ei siihen yleensä syvennytä kovinkaa paljon.
Yritin tuossa nopeasti googlailla saamelaiskäräjien asialistaa. Voisiko joku valaista tyhmää ja kertoa, mitä nämä saamelaisasiat pitävät sisällään?
Onko valtiovalta jotenkin perustellut tuota ratifioimattomuutta? Onko teillä joku vahva mielipide mistä se oikeasti johtuu? Rahasta?
Wäiski
No tuolla vaellus.netissä oli keskustelua ja linkkejä….. Eipä ole helppo asia näköjään.
Tsemppiä kaikille!
Ilona T
Kiitos tästä postauksesta Emmi! Valaisi kyllä hyvin tätä kuumaa perunaa. 🙂 Ainakin Lapin kansa on ollut pullollaan hyvin sekavaa ja ristiriitaista uutisointia, että olen jo moneen kertaan tipahtanut kärryiltä…
Amanda
Kiitos tästä tekstistä! Eksyin lukemaan Facebookista Kulttuurihäiriköiden kautta, ja opin paljon lisää itselleni kieltämättä ihan liian vieraista asioista.
Kolme cowboyta
Aluksi pieni riskin otto: En voi olla huomaamatta, että jännästi naispuolisiin henkilöihin viittaavan nimimerkin valinneet ottavat ymmärtävän ja uteliaan kannan tähän postaukseen. Sen sijaan pari viimeisintä, jotka ovat valinneet yleisesti miehiin viittaaviin nimiin perustuvat nimimerkit, tulevat tänne sössöttämään. Onkohan valkoisella miehellä taas niin kamalan vaikeeta? 😉
Varmasti onkin haasteellista ymmärtää sortoa, jollei ole sitä koskaan kokenut. On vaikea uskoa, että sitä on olemassa. Sama asia kuin naisena elämisen kanssa. Sama asia, jos sattuu porukkaan, jossa on erivärinen kuin muut. Jos ihminen ei koskaan koe perustavanlaatuista erilaisuuden tunnetta, ei hän varmasti voikaan käsittää mitä se on. Itse olen kokenut todella suurta erilaisuuden tunnetta esimerkiksi käydessäni Inarissa eräässä tilaisuudessa, jossa olin teoriassa kotimaassani, mutta jossa puhuttiin minulle täysin vierasta kieltä 🙂 Muilla kerroilla olen ollut kummajainen lähes heti poistuessani Suomesta hieman keskemmäksi Eurooppaa.
Vaellus.netissäpä kävin ja siellä oli suurimpana ongelmana nähdäkseni ”alkuperäisyyden” käsite. Omastakin mielestäni se on vaikea, ainakin suomeksi. Toistaiseksi kuitenkin alkuperäiskansa on yleisimmin käytössä kuvaamassa ihmisiä, jotka eivät kuulu ”valtaväestöön”. Upeaa näin yhteiskuntatieteilijänä oli kuitenkin huomata, miten ihmiset alkavat miettiä kansan ja kansalaisuuden käsitteitä ja sisältöä! Kuka on mitäkin ja miten niitä kansallisvaltioita rakennetaan – no sanopa se 😉
Keskusteluahan käydään tutkimuksen kentälläkin siitä, mikä olisi kuvaavin termi. Englanniksi käytetään ainakin ilmaisuja ”indigenous people” tai ”native people”. Espanjassa on mm. ”etnia indígena”. Etnisyyden määritelmiäkin on monia, mutta todella lyhyesti sanottuna etnisyyttä voi olla hyvin moni tekijä, joka erottaa jonkin ihmisen (tai ihmisryhmän) toisesta ihmisestä (tai ihmisryhmästä). Etnisyys ei siis ole vain ”rotu” tai ihonväri. Etnisyys on kussakin keskustelussa eroja kuvaamaan valittu piirre.
Valitettavasti nyt vain on niin, että Suomessa ei-alkuperäiskansaisten elämäntapa ON jyrännyt saamelaisten elämäntavan yli. Assimilaatiopolitiikka ON historiallinen fakta, eikä sellaista politiikkaa tarvitse enää jatkaa. Alkuperäiskansalainsäädännöllä pyritään nimenomaan korjaamaan noita virheitä ja varmistamaan, etteivät ne enää olisi mahdollisia. Kysehän ei ole siitä, onko joku kiva ihminen vai ei, vaan yleisistä ja yhtäläisistä ihmisoikeuksista. Ihmisoikeuksia ei tarvitse ”ansaita”.
Vinkuminen siitä, että miksi Riitta ei saa ajaa moottorikelkkalla kansallispuistossa, vaikka saamelaiset saa, on erittäin lapsellista (enkä nyt väitä, että kukaan aiemmista kommentoijista juuri tällä sivulla olisi vinkumista harrastanut). Ehkäpä Riitan toimeentulo ei riipu juuri tuosta kelkkailusta. Ehkäpä Riitan kulttuurissa jokin alue näyttää ”kansallispuistolta”, ja toinen alue on ”talousmetsää”, mutta Riitan pitäisi nyt vain hyväksyä, että muunkinlaisia maailmankatsomuksia on. On myös sellaisia, joissa asioita ei voi vain loputtomiin korvata millä tahansa muulla asialla.
Elikä: me ei-saamelaiset emme ehkä voi koskaan ymmärtää tätä asiaa, mutta me voimme hitto vieköön kunnioittaa sitä!
Kiitos bloggaajalle, kun olet jaksanut kirjoittaa aiheesta!
PS. Lopuksi hyvä linkki: https://www.deanza.edu/faculty/lewisjulie/White%20Priviledge%20Unpacking%20the%20Invisible%20Knapsack.pdf
Varmuuden vuoksi: joo, kyllä saamelaisillakin on valkoinen iho. Mutta ”white priviledge” -käsite tämä ei liity suoraan pelkästään ihonväriin, vaan siihen, miten erilaisilla ryhmillä saattaa olla hyvin erilainen kokemus maailmasta. Joo, tekstissä puhutaan rodusta. Joo, teksti on yhdysvaltalaisen tekemä ja sijoittuu siihen kulttuuriympäristöön. Se kannattaa silti lukea, se on näppärä.
emminuorgam
Kiitos pitkästä ja perusteellisesta kommentista – ja linkistä! Itsellenikin hyödyllistä tietoa. 🙂
Stabba Jönssen
”Varmasti onkin haasteellista ymmärtää sortoa, jollei ole sitä koskaan kokenut. ”
Kuinka saamelaisia nykyään sorretaan? Suurin osa Suomen saamelaisista asuu Helsingissä. Miksi heille pitäisi antaa enemmän oikeuksia kuin suomalaisille?
Minä kannatan kansalaisten tasavertaista kohtelua, en erityisoikeuksia eri ryhmille. Vaikka Suomi on ollut kauan sorrettu kansa, en kannata erityisoikeuksia edes suomalaisille. Mennyt on mennyttä, nykypäivä on nykypäivää. Minusta EU:n ei tule kohdella Suomea eri tavalla kuin muita maita sen vuoksi, että olemme olleet Ruotsin ja Venäjän otteessa.
Minä olen savolainen. Geneettisesti me eroamme paljon pohjalaisista, toisin sanoen edustamme eri juuria kuin pohjalaiset. Pitäisikö minullekin suoda oikeus vedota savolaisten historiaan ja vaatia sen perusteella erityiskohtelua? Jos yhdelle kansanosalle myönnetään erioikeuksia, niin miksi ei sitten toiselle?
Miksi ihmisiä ei voisi kohdella tasavertaisesti, miksi saamelaisten pitäisi saada enemmän oikeuksia kuin suomalaisten?
Lissukka
Saamelaisille ei olla antamassa enempää oikeuksia kun suomalaisille. Saamelaisille ollaan takaamassa SAMAT oikeudet kun suomalaisille. Mikäli suomalalainen yliopistoväki ei olisi pitänyt suomalaisten puolta ruotsin- ja venäjänvallan aikana, olisi suomenkieli kadonnut jo kauan sitten. Saamen kielelle on käymässä samoin. Silti, vielä nykyaikana, saamenkieliset eivät saa useimmiten opetusta omalla kielellään, vaikka esimerkiksi ruotsin- ja venäjänkieliset saavat.
Jos pystyt osoittamaan, että Savolaiset ovat ryhmä, jolla on oma kieli ja tapakulttuuri, voit toki ja sinulla on mielestäni myös velvollisuus, taistella kulttuurisi ja kielesi säilyttämisen puolesta. Se on hirveä työ ja vaiva, mutta varmasti sen arvoista. Karjalaisethan, esimerkiksi, näin tekevät. Appiukko ainakin puhuu niin paksua savoa, että kyllä sen melkein kieleksi luokittelisin 🙂 meni, näin pohjalaisena, kymmenisen vuotta, ennenkuin pääsin oikein perille, mitä hän haluaa sanoa.
Wäiski
Huhhahei…
Melkeimpä harmittaa, että jäin vielä seuraamaan tätä keskustelua. Tarkoitukseni ei ollut tulla tänne sössöttämään. Vai oliko se olevinaan sarkasmia tai vitsi….
Itsellä ei asiaan hieman tutustuttuani ole asiantuntemusta oikein laukoa mitään asian puolesta tai vastaan. Olen sitä mieltä, että jokaisella sukupuoleen, ikää, tai ihonväriin katsomatta tulee olla samat oikeudet ja velvollisuudet. Se, että sitten joku mielestään on ansainnut vielä näiden päälle joitain erioikeuksia, menee sitten hankalaksi.
Hyvää Joulua kaikille. Ikään sukupuoleen ja rotuun katsomatta. ( jopa humanisteille 🙂 )
ja loppuun vielä hyvä resepti vaikka joulupöytään. Eikös tämä ollut rönsyilevä ruokablogi? Nykyään tämän voi valmista vaikka 100% suomalaisista raaka-aineista.
Gini-graavattu lohi:
Pistä mortteliin kourallinen merisuolaa, n. 20 katajanmarjaa ja ripaus sokeria. Hiero katajanmarjat rikki. Levitä seos lohifileen päälle. Ripottele vielä fileen pinnalle pari senttilitraa giniä. Kääri kelmuun ja anna maustua jääkaapissa ainakin yön yli. NAM!
Liisa
Saamelaiskysymys on vaikea ja kovin politisoitunut ja poteroitunut – eikä tämäkään kirjoitus ole poikkeus. Eri mieltä olevat leimataan helposti ”saamelaisten oikeuksien vastustajiksi”, jos heidän koetaan puolustavan väärien saamelaisten oikeuksia.
Tuntuu nurinkuriselta, että saamelaisten, joihin suomalaistaminen (kiistaton kulttuurivarkaus) on kohdistunut, identiteetti ja veriperintö halutaan riistää.
Tilanne on vaikea, kun yhtälöstä ’itseidentifikaatio + ryhmähyväksyntä’ ruvetaan vääntämään peistä. Ei riitä, että toteaa että ”myös ryhmäidentifikaatiolla on oltava merkitystä”, jos muut historialliset ja kultturiset tosiseikat sivuutetaan.
Pienessä yhteisössä käyttää suurta valtaa pieni joukko. Kun saamelaiskäräjien vaalilautakunnassa päätösvaltaa käyttää viisi henkilöä opaakein ja arbitraarisin kriteerein, niin on epäluontevaa kutsua tätä demokraattiseksi itsemääräysoikeudeksi.
Ryhmän ääni on harvojen käytössä ja vähemmistön oikeuksien varjolla harjoitetaan eräänlaista rotuerottelua, mikä on traagisen paradoksaalista.
PS. Sellainen tarkennus, että KHO:n päätöstä kritisoi haastattelussa YK:n alkuperäiskansa-asioiden pysyvän foorumin varapuheenjohtaja Oliver Loode, ei YK poliittisena instanssina.
Myrkytar
Kiitos kirjoituksestasi. Se avasi tämmöselle keskiäkäiselle suomalaisnaiselle aika paljon asioita.
Olen syntynyt 70-luvulla ja käynyt peruskoulun 80-luvulla. Siihen aikaan saamelaisiin viitattiin just tuolla esimerkillä, että he kasvattavat poroja. Kuvatekstinä. Mikäli en itse olisi kiinnostunut aiheesta, se olisi minulle vieläkin vieraampaa.
AaPee
En tullut tänne meuhkaamaan mutta muutama asia pitää selventää.
Ensinnäkin saamelaismääritelmä on yksi asia mistä ei tunnuta pääsevän yksimielisyyteen ja jo pelkästään sen takia ILO 169 ei voida ratifioida koska emme tiedä ketä ko. sopimus koskisi. Mitä metsäsaamelaisiin tulee niin yhden yliopisto professorin mielipide tuskin asiaa ratkaisee. Lisättäköön vielä se, että tällä hetkellä erityisesti feministien suosiossa on suuntaus jossa henkilö voi idenfioitua melkein miten haluaa mukaan lukien niin, että alunperin valkoihoinen voi identifoitua Australian aboriginaaliksi jos siltä tuntuu tai kääntäen saamelaisiksikin voisi identifioitua vaikka ei olisikaan etnisesti saamelainen.
Toisekseen mitä itsenäisyyspäivänä tapahtui niin se oli muutaman henkilön mielenosoitus mutta tunnen saamelaisia joiden mielestä ko. tempaus olisi saanut jäädä tekemättä.
”Saamelainen kulttuuri ja elämä ovat kiinteässä yhteydessä ja vuorovaikutuksessa luontoon, perinteiseen ympäristöönsä. Saamelaisten oikeudet maahan ja luonnonvaroihin ovat keskeinen edellytys saamelaisten kulttuurin ja perinteisten elinkeinojen säilymiselle ja liittyvät kiinteästi saamelaisten oikeuteen hallita kehitystään ja tulevaisuuttaan.”
Tästä olen Lapissa asuvana aika lailla eri mieltä. Saamelaisten elintavat tänä päivänä eivät eroa muiden elintavoista oikeastaan ollenkaan. Jos poronhoito lasketaan perinteiseksi elintavaksi niin tämän päivän poronhoito on kaukana ”perinteisestä” saatikka ”vuorovaikutuksessa luontoon”. Ettotyöt hoidetaan nykyään helikopterilla, porojen seuranta hoidetaan GPS-pannoilla, poroille syötetään kasvatettua heinää ja etelä-Suomesta tuotettua jäkälää tai teollisesti valmistettua poronrehua.
Samalla tavalla he ajavat autolla, käyttävät kännykkää ja tietokoneita kuin kaikki muutkin. Ajatus siitä, että saamelaiset saisivat harjoittaa perinteisiä elinkeinoja koskettaa vain osaa saamelaisista esim. eivät kaikki saamelaiset edes Lapissa omista poroja kuten ei omista saamelaiskäräjien entinen puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvikään.
Nemppu
Eikös olla ihmisiä kaikki ilman geenejä siellä veressä?
elle
Niin,meitä on moneksi. Alkuperäiskansan jälkeläisiä on kymmeniä tuhansia,joita ei hyväksytä enää saamelaisiksi koska muutama sukupolvi sitten keminsaame sulautui suomenkieleen mm. kirkon ja koululaitoksen vaikutuksesta. Etenkin vanhojen ihmisten puheessa kuitenkin on vielä paljonkin sanoja ja sanontoja jotka on saamenkielisiä,vaikka harva sitä huomaa. Lukuisat paikannimet ja sukunimet etelälappia ja mm. Pudasjärveä myöten ovat alkujaan saamenkielisiä, ihmisten elämä pohjautuu luontoon ja vuodenaikojen kiertoon. Meiltä kielletään puku,vanhoja aitoista löydettyjä pukuja ja hiirtensyömiä nutukkaiden rippeitä sanotaan väärennöksiksi eikä niitä saisi käyttää eikä kieltäkään enää ole. Tosin harvalla menneinä aikoina on ollut värikkäitä verkapukuja,riskuja ja silkkihuiveja vain todella rikkailla,sisämaassa ei kellään. Pahinta on se että saamelaisuudesta suurinta ääntä pitävät ihmiset ovat itsekin korkeintaan puoliksi saamelaisia. Tiina Sanilan äiti on kotoisin Ilomantsista,Pauliina Feodoroffin äiti myös etelästä,kummankaan kolttaisä ei tainnut puhua koltankieltä lainkaan vaan tytöt ovat oppineet kielen kielipesän ja koulun kautta. Iso kiitos siitä kielen elvyttämisestä tosin kuuluu opettaja Toini Sanilalle.Veli-Pekka Lehtola haukkuu jokaisessa teoksessaan suomalaisia rasisteiksi,nimeltä mainiten,tosin ne nimet eivät suomenkielisiä ole. Lehtolan oma isä taitaa olla suomalainen ja äidin saamelaissuvussa on ruotsinkielisiä virkamiehiä.Samankaltainen tausta on muillakin saamelaisidentiteetin ”lantalaisilta” kieltävillä saamelaisvaikuttajilla. Saamelaisrekisterissä toisaalta on paljonkin saamenkielen taidottomia henkilöitä sekä täysin kulttuurista vieraantuneita ihmisiä samaan aikaan kun alkuperäiskulttuurissa eläviä ja kielitaitoisia ei sinne hyväksytä.
Milla
Hei Emmi,
Tässä kirjoittelen vähän jälkijunassa, kun sattumalta oli aikaa lukea läpi sun kirjoituksia (Kiitos niistä!). Tosi hyvä kirjoitus. Meillä on täällä keskusteltu just tosta ILOn sopimuksen ratifioimisesta kahvipöydässä joten tuli hyvään saumaan. Kiitos kun jaksat kirjoittaa tärkeistä jutuista, ja kivaa kun täällä on linkkejä hyviin lähteisiin.
Tätä tekstiä ja näitä kommentteja lukiessa, tuli taas mieleen se sama kysymys mikä itseäni on pitkään vaivannut tuon saamelaisuuden määritelmän osalta. Ymmärrän jos kysymys on vaikea, tai mahdoton vastata, mutta kysynpä silti, jos sinulla vaikka olisi tietoa materiaalista mitä tästä asiasta kantsis lukea (tai hei-vaikka tietoa, tai ainaskin mielipide! 😉
Jos jätetään syrjään tuo jälkeläismääritelmä (joka vaikuttaa ihan hurjan laajalta), miksi saamelaisuuden määritelmä on niin kapea? Olen aiemminkin yrittänyt googlettaa tietoa siitä miten nuo Saamelaiskäräjien ja Valtuuskunnan jäsenyyskriteerit täytetään enkä ole päässyt asiasta ihan selville. Ulkopuolisesta kun nuo molemmat määritteet vaikuttavat kulttuurisiltä, ja niin on tavallaan tuo jälkeläismääritelmäkin.
Jos saamelaisuus perustuu verenperimän sijaan kulttuurisiin seikkoihin, kuten oman suvun aktiivisuuteen, kielen, tai rekisteröitymisen suhteen, onko Saamelais-status helppo menettää? Varsinkin kun saamenkiel(t)en opetusta on ilmeisesti hankala saada Suomessa, ja sen oppimista ymmärtääkseni aktiivisesti valtion taholta yritettiin estää aikoinaan, pakottamalla lapset puhumaan koulussa suomea (korjaa ihmeessä jos olen väärässä). Vai onko niin että suurin osa saamelaisista taatusti rekisteröityy äänestäjiksi Käräjille, tai heillä on isovanhempi, tai vanhempi joka oppi kielen?
Minua tämä kiinnostaa kahdesta syystä. Ensiksikin: USAssa, missä asun, alkuperäiskansaan kuulumista mitataan lähinnä verenperimän kautta. Joissakin heimoissa voi olla kuudestoistaosa perimä, joissain toisen vanhemman on oltava jäsen. (suurimmalle osalle yksi neljäs, -tai kahdeksasosa riittää) Tähän järjestelyyn on monia monimutkaisia syitä, joista suurin osa on huonoja, surullisia, ja kaikki ehdottomasti kolonialistisia. Ne liittyvät reservaatteihin, metsästys -ja kalastusoikeuksiin, kasino -ja öljyoikeuksiin, ja terveydenhuoltoon. Yksi asia mikä on viimeaikoina erityisesti ollut tapetilla on se, että käänsi asian miten päin vaan, näiden ”blood quantum”-sääntöjen seuraus on se että jos alkuperäis-amerikkalaiset (sori, en tiedä miten kääntää Native American suomeksi, enkä pysty käyttämään sitä i-sanaa) eivät mene keskenään pienissä heimoissaan naimisiin, heitä ei lopulta enää ole. Esimerkiksi Oregonista kotoisin olevan ystäväni lapset eivät enää saa heimo-statusta koska hänen heimonsa mukaan yhden vanhemman neljäsosa-jäsenyys on liian ohut peruste, kun taas Alaskasta perimänsä saaneen ystäväni lapset otettiin osaksi heimoa, koska heillä on eri kriteerit. Mietin siis että onko tämä ongelma saamelaisille, ja jos ei täytä näitä kahta kriteeriä onko silloin vain suomalainen, vaikka olisi saamelaista perimää? Täällä USAssa puhutaan kulttuurivarkauden lisäksi nykyään paljon ”cultural erasuresta”, kulttuurin minimoimisesta, tai poistamisesta, tarkoittaen että heti kun vähemmistön edustaja menee, syystä tai toisesta, valtaväestön jäsenestä, heitä rohkaistaan niin tekemään, jolloin siteet alkuperäiseen taustaan ja perimään katkeavat. Usein valtakulttuuri aktiivisesti pyrkii tuhoamaan alkuperäistä kulttuuria, mutta minimointiin liittyy myös se että ihmiset eivät pysty pitämään taustastaan kiinni. Tähän usein viitataan esimerkiksi silloin kun ihmiset tuntevat taustastaan vain sen valkoisen historian. ”blood quantum”-systeemi edistää tätä minimointia, kun ihmiset joilla on alkuperäiskulttuuriin kuuluva tausta menettävät sen koska he eivät ole ”tarpeeksi” alkuperäisiä.
Se toinen syy miksi tämä on minusta kiinnostava kysymys, on että oman amerikkalaisen mieheni mummi on puoliksi saamelainen (mun miehen äiti on itseasiassa 3/4 suomalainen mikä on aikasen hassua minusta, nää perimä-asiat on niin monimutkaisia täällä päin), ja koska osaan suomea lankesi minun osalleni kaikenmaailman papereiden, kirjeiden, ja muiden lukeminen aiheesta, ja tiedon kokoaminen yhteen. Oli mielenkiintoista yrittää selittää niille miten mun ymmärtääkseni he eivät ole yhtään saamelaisia, vaikka mummin äiti olikin. Amerikkalaisina he eivät kertakaikkiaan voineet käsittää asiaa yhtään. Plussana tässä kaikessa oli kumminkin se, että mies on nykyään superkiinnostunut saamelaiskulttuurista ja minäkin olen oppinut rutosti enemmän kuin peruskoulussa ;D. Harmi vaan että aiheesta on niin vähän englanninkielistä kirjallisuutta.
Kiitos vielä ajatuksia herättävästä postauksesta ja tosta ihanasta puku-linkistä. Näytän heti aamutuimaan miehelle.
Ja hyvää myöhästynyttä Saamelaisten Kansallispäivää!
emminuorgam
Anteeksi, kommenttisi on jotenkin mennyt ihan ohi!
Ja valitettavasti mulla ei ole antaa sulle mitään kaikenkattavaa selitystä tähän. Koitan ottaa selvää ja palata ASAP!
Milla
Eipa mittaan, se jos joku ihana blogisti vastaa sun supermonimutkaisiin kysymyksiin on pelkkaa plussaa, koska yleensa oletan etta niilla on muutakin tekemista 😉 <3
Tuula
Vastaan johinkin Millan kysymyksiin ja ajatuksiin. Suomessa ei ole statussaamelaisia, eikä näin ollen voi olla statuksettomia saamelaisia. Kanadassa alkuperäiskansat rekisteröidään ja he saavat siitä todistuksen. Tällä kortilla/todistuksella saa sitten tiettyjä etuja. Suomessa saamelaisia ja mitään muutakaan etnistä ryhmää ei rekisteröidä eivätkä he saa mitään statuskorttia. On olemassa kahden tason saamelaisuutta; arkipäivän ja poliittista. Poliittista saamelaisuutta on kuuluminen Saamelaiskäräjien vaaliluetteloon: eli oikeus äänestää saamelaiskäräjävaaleissa ja oikeus asettua ehdokkaaksi saamelaiskäräjävaaleiksi. Mitkä ovat sitten saamelaiskäräjien vaikutusmahdollisuudet? Saamelaiskäräjät saavat päättää itse puheenjohtajansa ja hallituksen vallinnasta sekä eri lautakuntien kokoonpanosta. Kaivos-, erämaa,- ja luonnonsuojelulaeissa pitää ottaa huomioon saamelaisten kulttuurin ylläpitämisen ja kehittämisen edellytykset ( kts, tarkemmin saamelaiskäräjät http://www.samediggi.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=19&Itemid=109&lang=finnish). Se, kuinka paljon saamelaiskäräjien sana painaa näissä asioissa, on sitten toinen kysymys. Onko saamelaiskäräjillä muuta valtaa kuin jakaa valtion ajama rahoitus eri asioihin, kuten oman toiminnan pyörittämiseen, kielten oppimiseen ja oppimateriaalin tuottamiseen, käsitöiden ja muiden saamelaiskulttuurin asioiden tukemiseen. Kun on kerran päässyt saamelaiskäräjien vaaliluetteloon, sieltä ei sitten voi pukata ulos.
Mielestäni saamelaismääritelmä on laaja. Vain yhden neljästä isovanhemmasta pitää olla henkilö, joka on oppinut saamen kielen ensimmäisenä kielenään. Vanhempasi ovat voineet kasvattaa sinut täysin suomalaiseksi, mutta jos yksi mummi tai pappa täyttää kriteerin, niin sitten voit hakea saamelaiskäräjien luetteloon.
Toinen asia on sitten arkielämän saamelaisuus. Saamelaiset eivät kysy toisiltaan kuuluko ihminen saamelaiskäräjien vaaliluetteloon, vaan paikkaa ja sukua mistä toinen tulee. Saamenkieliä voi puhua, oppia tarhassa, kielipesässä tai koulussa vaikka ei ole saamelaiskäräjäluettelossa. Myös suomenkieliset ja suomalaiset lapset voivat laittaa lapsensa saamenkieliseen tarhaan, kielipesään tai kouluun. Saamenkielien oppimateriaalia ja opettamista voi kehittää vaikka ei ole saamelainen tai saamelaiskäräjien vaaliluettelossa. Käsitöitä voi tehdä, olla poromies ja -nainen, kalastaja, metsästäjä, keräilijä. Voi olla saamelainen, vaikka ei ole poromies, kalastaja tai metsästäjä. Saamelaisilla on omat tapansa ja arvonsa. Näihin arvoihin ja tapoihin kasvetaan kotona ja saamelaisyhteisössä, joissa yhteisö kasvattaa lasta.
Onko sitten saamelaisia, jotka eivät mahdu tuohon saamelaiskäräjien vaaliluetteloon pääsemiseen määritelmään, mutta elävät arkielämässä saamelaisen kulttuurin mukaan? Tällä en tarkoita elinkeinoja, koska Suomen Lapissa on paljon suomalaisia, jotka ovat poronhoitajia, kalastajia sekä metsästävät ja keräilevät. Elinkeinot määrittelevät hyvin paljon ihmisen elämistä, mutta eivät etnistä identiteettiä. Vastaus kysymykseen kuuluu kyllä, Inarissa on pieni joukko saamelaisia, joilla kielenvaihto on tapahtunut ennen mummon tai papan syntymää, mutta elämä on saamelaista.
Ne, jotka nyt kovaan ääneen vakuuttavat olevansa saamelaisia, voidaan eritellä alueittain. Enontekiöllä on paljon suomalaisia, joilla on saamelaisia esi-isiä, kuten on myös saamelaisia, joilla on suomalaisia esi-isiä. Mutta suomalaisten ja saamelaisten tavat ja arvot eroavat, jopa poronhoidossa on eri toimintatapoja. Enontekiöllä on viime vuosisatojen aikana ollut jyrkkä jako saamelaisiin ja suomalaisiin, mutta nyt saamelaisten hämmästyksesi osa niistä, jotka aina ennen ovat kieltäneet saamelaiset esi-isänsä, haluavat olla saamelaisia. Miksikö? He kuvittelevat, että he saavat joitakin etuja tai että heidän oma elämäntapansa on uhattuna. Enontekiön suomalaisilla on oma ainutlaatuinen elämäntapansa, jonka heidän esi-isänsä ovat kehittäneet alueelle sopivaksi. Nyt he kieltävät nämä suomalaiset esi-isät.
Inarissa on samalainen ryhmä suomalaisia, jotka ennen ovat kieltäneet saamelaisen esi-isänsä, mutta nyt haluavat olla saamelaisia. He kuitenkin elävät paikallista suomalaista elämää. Lisäksi on tämä pieni ryhmä suomenkielisiä, mutta saamelaiskulttuurissa eläviä. En tiedä, ovatko he edes pyrkimässä vaaliluetteloon, onko se heidän identiteetilleen ja arkielämälleen tärkeää.
Saamelaisalueen ulkopuolella (siis Enontekiön, Inarin, Utsjoen kuntien ja Vuotson alueen) ulkopuolella on ihmisiä, jotka ovat kahden viime vuosikymmenen aikana ilmoittaneet olevansa saamelaisia, koska he elävät poronhoidosta ja heillä on saamelaisia esi-isiä sadan tai kahden sadan vuoden takaa. Nämä saamelaiset esi-isät eivät kuitenkaan haudasta pysty kasvattamaan jälkeläisiään saamelaisiksi. Näilä ihmisillä on ainutlaatuinen omalaatuinen kulttuuri, joka syntyi saamelaisten ja suomalaisten uudisasukkaiden sulautuessa toisiinsa. Suomen kielestä, tai yhdestä suomen kielen murteesta, tuli tämän ryhmän kieli, mutta elinkeinonsa he kehittivät molempien kulttuurien pohjalta sopimaan kunkin alueen luontoon ja eri aikakausien yhteiskunnalliseen ja taloudelliseen tilanteeseen.
Kaikki nämä Lapin suomenkieliset paikalliskulttuurit eroavat hyvin paljon muun Suomen maatalouskulttuureista. Ikävä kyllä näitä on hyvin vähän tutkittu. Joistakin näistä voi sanoa, ettei se ole suomalaista, mutta ei saamelaistakaan. Se on ikiomaa ja ainutlaatuista.
Gunnar Pettersson
Katsotaanpa julkaistaanko tämä kommenttini… Niille täysikäisyyden saavuttaneille, jotka eivät pelkää saavansa saamelaiselle sielulleen vahingon, vaan uskaltavat altistaa saamelaisuutta koskevat tietonsa ja näkemyksensä niistä ehkä poikkeaville tiedoille, tulkinnoille ja johtopäätöksille, ja ehkäpä näin tarkistaa ja kartuttaa tietojaan, esittelen alla kolme blogia, joista yhtä pidän itse. Jos joukkoon lisäisi vielä vaikkapa nykyisen kansanedustajan Mikko Kärnän, joka hänkin on kirjoittanut saamelaispolitiikasta, niin koossa olisi jo oikea saamelaisvastainen neljän kopla. Tuo saamelaisvastaisuus on tietenkin olemassa vain niiden silmissä, joiden pikku leimakirves herkästi heilahtaa jokaisen otsaan joka uskaltaa olla samelaispolitiikasta vähänkään eri mieltä, ja – HUITS-LÄMS!” – hetikohta siinä lukee ”SAAMELAISVASTAINEN!”
Siinä vain saattaapi käydä niin että blogisti huitasee takaisin omalla pikku pilkkakirveellään. Aivan pieni vihje: ennen kuin yrittää mitätöidä Jouni Kitin mielipiteet leimaamalla hänet saamelaisvastaiseksi, kannattaa tutustua hänen elämänvaiheisiinsa. Siihen monet hänen blogissaan olevat muisteluksensa antavat hienon mahdollisuuden.
Eli tässä luettavaa:
Jouni Kitin kirjoituksia:
http://jounikitti.fi/
Jouni Kitti on 1943 syntynyt pohjoissaamelainen, joka asui elämänsä ensimmäuset vuodet Angelissa. 1950-luvun alussa hän tuli luokkansa ainoana ummikkosaamelaisena Inariin kansakouluun. Työuransa Jouni teki kalatutkimuksen piirissä, minkä ohessa hän toimi saamenkielisen Sapmelas-lehden päätoimittajana 1981–1998. Vuonna 1975 hänet valittiin vastaperustettuun saamelaisparlamenttiin, josta 1995 tuli saamelaiskäräjät. Jouni Kitti oli saamelaiskäräjien jäsen vuoteen 1999 asti profiloituen itsenäisenä ajattelijana. Tähän päivään asti hän on pitkän kokemuksensa ja laajankontaktiverkostonsa avulla arvioinut saamelaiskäräjien politiikkaa kriittisestä näkökulmasta, eikä osoita mitään merkkejä siitä että ote olisi herpaantumassa, päinvastoin.
Veikko Väänäsen blogi:
http://veikkovaananen.blogspot.fi/
Vuonna 1949 syntynyt Veikko on kainuulaislähtöinen toimittaja joka on asunut Ylä-Lapissa vuodesta 1974 ja Inarissa vuodesta 1985, toimien ennen eläköitymistään Lapin Kansan aluetoimittajana.
Ja sitten oma vaattimaton blogini:
http://hirvasrumpu.blogspot.fi/
Itse olen eläkkeellä oleva suomenruotsalainen toimittaja, eli kyseessä on taatusti ulkopuolisen, ei-saamelaisen kirjoituksia pääasiassa saamelaispolitiikasta. Tässä vaiheessa uskallan sanoa, että olen ollut monessa mukana., ja tämä koske tietenkin myös molempia edellä mainitsemiani blogisteja. Laskin juuri huvikseni, että meillä kolmella sedällä, tai, jos joku haluaa, huru-ukolla, on yhteensä ikää 211 vuotta.
Kokemus ei tosin ole kovin korkeassa kurssisa. Vaikka nuoremmathan ovat aina puhuneet ja kirjoittaneet niin kuin kaikki maailman viisaus olisi jotenkin automaattisesti heidän hallussaan. Me ukot ja akat maksamme potut pottuina: nuoriso on kautta vuosituhanten aina ollut fiksumpaa kuin edeltävä sukupolvi, ja yhtä kaikki vanhempi sukupolvi on aina siunallut, miten mahdotonta nykynuoret ovat. Mikä tietenkin on harha sekin.
Yst.
Gunnar Pettersson
emminuorgam
Hei Gunnar,
tässä blogissa julkaistaan kaikki asialliset, omalla nimellä jätetyt kommentit. Tuollainen passiivis-aggressivisuus on täysin turhaa – alennat sillä vain omaa kommenttiasi, muuta iloa pilkkakirveeni spekuloinnista ei ole.
antifeministi
”Lisättäköön vielä se, että tällä hetkellä erityisesti feministien suosiossa on suuntaus jossa henkilö voi idenfioitua melkein miten haluaa”
Identiteetti ei ole halukysymys eikä sitä voi muuttaa päättämällä. Et voi päättää sormia napsauttamalla koetko olevasi ihminen vai koira. Identiteetti itsestään jonkin ryhmän edustajana muotoutuu monimutkaisen sosiaalisia, geneettisiä ja psyykkisiä ominaisuuksia käsittävän kasvuprosessin kautta eikä sitä niin vain muutella, kun se on muotoutunut. Jokaisella ihmisellä on oltava oikeus identiteettiinsä, vaikka isokin ryhmä ihmisiä olisi hänen olemisestaan eri mieltä. Paljon julmempaa asiaa ei ole kuin kieltää jonkun minuus. Jos ihminen ei saa olla olemassa sellaisena kuin psyykkisesti on, seuraus voi olla itsemurha.
Se pitääkö nämä statuksettomat saamelaiset hyväksyä saamelaisiksi on kaksipiippuinen juttu, mutta identiteettiinsä heillä kuten kaikilla muillakin on oikeus. Ja heidän vertaamisensa joihinkin aboriginaaliksi itsensä kokeviin supisuomalaisiin on aika lyhytnäköistä. He ovat kuitenkin aiemmin pakkosuomalaistettujen lappalaisten jälkeläisiä joiden kulttuurin olemassaolokin on kaksipiippuinen asia ja heidän sukunsa historia on yksi asia, joka vaikuttaa heidän identiteettinsä muotoutumiseen, haluttiin sitä tai ei.
Lapintyttö
Aihe on edelleen vuonna 2019 mielenkiintoinen näin saamelaisalueella syntyneelle ”suomalaiselle” lappilaiselle. Haluaisin kuitenkin tämän kommentin mahdollisesti lukeville henkilöille korostaa, että suurimmaksi osaksi me kaikki pohjoisessa asumme sulassa sovussa!
Mielestäni on totta ja nyky-Suomessa ihmeellistä, että Saamelaisista ja saamenmaan historiasta opetetaan hyvin vähän kantaväestölle, mikä varmasti osaltaan lisää vihamielisyyttä keskusteltaessa saamelaisten oikeuksista. Suomen historia on ollut aina taitava piilottamaan häpeäpilkkunsa, saamelaisten sorto ja sisällissota hyvinä erimerkkeinä. Olen samaa mieltä, että saamelaisille tulisi antaa lisää päätäntävaltaa omaa aluettaan koskevissa asioissa. Itse koen, että Suomen politiikassa ja talouselämässä keskitytään hyvin vahvasti etelän suuriin kaupunkeihin, mutta samaan aikaan koetaan, että myös pohjoisen alueet ovat eteläläisille vapaata riistaa. Tässä yhteydessä tulisi huomioida muutkin lapin asukit kuin saamelaiset, koska saamelaisten perinteisiä elinkeinoja esim. poronhoitoa ja kalastusta harjoittavat myös muut lappilaiset kuin saamelaiset, ja saamelaisalueeseen vaikuttavat päätökset vaikuttavat yleensä myös muiden lapin ihmisten elämään. Muistakaa, että te etelän ihmiset olette vierailijoita Lapissa, joten kunnioittakaa alueen ihmisiä ja luontoa!
Saamenpuku-gate herättää minussa ristiriitaisia fiiliksiä. En itsekään pidä puvun ”väärinkäytöstä” ja eksotiikan tavoittelusta. Itselläni ei tosiaan ole saamelaisia juuria, perilappilaiset vain. Kuitenkin olen 1-vuotiaasta lähtien saanut kasvaessani useita saamenpukuja ja riskuja lahjaksi läheiseltä saamelaiselta henkilöltä, joka on suunnitellut ja valmistanut ne minulle. Koen nämä puvut hyvin tärkeinä lahjoina, ja pienenä tyttönä olin aina erityisen ylpeä saadessani pukea puvun päälle. Tuolloin, n. 20 vuotta sitten, ei kukaan tullut minulle sanomaan, että on väärin ja häpeällistä, että minulla on saamenpuku päällä vaikka en ole saamelainen. Kaikki puvut ovat minulla tallessa vaatekaapissani, ja tavallaan osa henkilökohtaista historiaani. Silti en tämänhetkisessä ilmapiirissä voi kuvitellakkaan, että pukisin esimerkiksi oman tyttäreni yhteen vanhoista puvuistani lähinnä koska olen keskustelun myötä ymmärtänyt puvun erittäin suuren merkityksen saamelaisille ja heidän identiteetilleen. Noh, täytynee säilyttää pukuja muuten ja vaikka opettaa niiden kautta lapsilleni jotain saamelaisista! 🙂