Itselleni lähinnä. Lapsista ja niiden kanssa olemisesta.
- Perhelehdissä ja keskustelupalstoilla aina kerrotaan, että kun seinät alkavat kaatua päälle, niin kannattaa lähteä kotoa ulos. Esimerkiksi shoppailemaan (????!?!) tai kahvilaan – johonkin, josta äiti nauttii. Tätä ennen on kuitenkin hyvä tarkastella hetki, että mistä ne kaatuilevat seinät johtuvat – siitäkö, että neljäs päivä neljän seinän sisällä alkaa koetella teidän kaikkien hermoja? Siitä, ettei kukaan oikein ole nukkunut ja 72 tuntia ihokontaktissa alkaa olla kaikille jo liikaa? Jos lapset ovat kotona täysiä
kusipäitätahtoikäisiä ja tylsistyneitä sellaisia, niin perhelehdistä huolimatta voi olla hyvä miettiä kahteen kertaan, että miten hyvä idea se sinne kahvilaan lähteminen on. - Jos kuitenkin päätät lähteä kahvilaan lasten kanssa, niin ole hyvä ja valitse kahvilaksi joku mahdollisimman iso ja kolkko paikka, mieluiten leikkipaikalla. Esimerkiksi Sokos. ÄLÄ VALITSE pientä ja tunnelmallista, sanotaan nyt vaikka Tampereen Paahtimon kahvilaa, jonne muut ihmiset tulevat juomaan miljoonakahvia ja syömään pieniä leivoksia ilman lapsiaan. Et kuitenkaan ehdi juoda kahvia lämpimänä, joten on ihan sama vaikka ostaisit eurolla kupillisen lattianpesuvettä ja kaataisit sen syliisi. Onhan mukana kuitenkin ne tahtoikäiset lapset.
- Lahjo lapsesi tyytyväiseksi. Osta niille pullaa ja vie ne karuselliin, vaikka voisit karusellikyyteihin käyttämilläsi rahoilla ostaa pian oman karusellin tai kuukauden etelänmatkan.
- Tule kotiin, peittele väsykiukuttelevat lapset sänkyihinsä ja suukota päiväunille.
- Kuule sängystä ”Äiti, minulla on tosi iso ikävä isiä.”, katso peiliin ja totea, että porukan isoin kusipää taitaakin löytyä sieltä. Sinä olet kuitenkin aikuinen, ne pikkuiset on isäänsä ikävöiviä pieniä toipilaita.
- Anna kaikille anteeksi. Olette kuitenkin ihan vaan ihmisiä kaikki kolme, sinäkin.
Campasimpukka
Minun toinenkin lapseni on juuri muuttanut pois kotoa tällä viikolla, olen vähän herkillä, tämä kirjoituksesi osui kyllä kyynelhermoon! 🙂
Örmy
Nainen on feministi ja hänen miehensä viihtyy reissutöissä. Metka yhteensattuma.
Markku
Ei se ole yhteensattuma. Mä olen ollut reissuhommissa koko ikäni, kuten olen ollut feministikin, mikä taas liittyy siihen että menin naimisiin ihmisen kanssa, jolla on samanlainen arvomaailma kuin itsellä.
Naiades
Markku <3
Örmy
Minä taas olen aina uskonut naisten pärjäävän ilman taistelua aatteen palolla tai tietä tasoittamattakin. Sen sijaan feminismi on uhka tasa-arvolle ja vie uskottavuuden naisten mahdollisuuksista kiintiövaatimuksineen ja muine kevennyksineen.
Amma
Mikä tää uskomus siitä, että feminismi ja tasa-arvo on jotenkin eri asioita? Kyllä se ihan lyhykäisyydessään on sitä, että naisille samat oikeudet kuin miehille, eli tasa-arvo.
Markku, sä olet ihana.
Emmi, <3. Mut hei, sillä ne kato ne lapset oppii käyttäytymään, kun niitä vie paikkoihin. Kannatan kuitenkin opettelua asiaan vaikka yksi lapsi kerrallaan tai vaihtoehtoisesti omien oppiesi mukaan, aikuisia pitää olla vähintään yhtä paljon mukana, entä lapsia 😉
Markku
Kyllä sillä nimellä varmasti kaikenlaista hölmöilyäkin harrastetaan, mutta itse olen vahvasti sitä mieltä, että rakenteelliset ongelmat voi korjata vain muuttamalla rakenteita, mihin feminismin ainakin pitäisi pyrkiä.
Tämä pätee tasa-arvoasioissa myös toiseen suuntaan, mielestäni esimerkiksi armeijan pitäisi olla joko kaikille pakollinen tai vastaavasti vapaaehtoinen. Vastaavia esimerkkejä miehiä syrjivistä rakenteista löytyy useita, koululaitos hyvänä esimerkkinä, mutta se ei poista sitä tosiseikkaa, että kyllä naiset ovat perinteisesti olleet yhteiskunnassa alisteisessa asemassa ja osassa asioissa ovat vieläkin. Osassa asioista heikommalla ovat miehet, mutta meidänkään asiat eivät parane huonontamalla naisten asemaa vaan parantamalla omaa, se ei ole keltään pois.
Sari
Just pelastit mun päivän tällä kirjoituksella.
-Sari
Myrkytar
Tää kyllä osui ja upposi jonnekin. Kiitos. Omat lapset on jo koulu- ja eskari-iässä, mut silti samoja tuntemuksia löytyy yhä ja edelleen.