FB heitti tänään aamulla eteeni tämän kuvan tasan vuoden takaa. Periaatteessa kuva voisi olla ihan mikä tahansa vessaselfie, ja varmasti ulkopuoliselle se siltä näyttääkin, mutta minulle siihen liittyy itseasiassa paljon enemmän.
Kuva on otettu Tampereen Scandic Cityn alakerran vessassa. Olin tuolloin menossa Scandiciin #someaamupalalle ja jotenkin aivan sairaan täynnä energiaa ja innostusta. Saisin puhua työkseni somesta, saisin jutella ihmisten kanssa ja tulevasta vuodesta tulisi ihan mieletön! (No, ihan niinhän tuo vuosi ei mennyt, mutta en onneksi tiennyt sitä vielä silloin.)
Näin vuoden jälkeen kuvan ihminen vaikuttaa jollain tavalla tutulta, mutta myös tavallaan vieraalta. Olen viimeisen vuoden aikana oppinut itsestäni ihan valtavan paljon uutta. Joutunut hakemaan oman jaksamiseni rajoja, tarkastelemaan taloutta ja rahankäyttöä ihan uudelta kantilta ja ajoittain pelkäämäänkin oman perheeni vuoksi. Olen käynyt läpi ajatuksia omasta riittämättömyydestä ja osaamattomuudesta, ajatellut enemmän kuin vuosiin ja ymmärtänyt itseäni lopulta paremmin kuin koskaan ennen. Kasvanut ehkä jossain määrin tasapainoisemmaksi aikuiseksi ja tajunnut, mitä haluaisin isona tehdä. Ja ennen kaikkea mitä en haluaisi isona tehdä.
Ja miksi kirjoitan tästä nyt?
Siksi, että nyt, tasan vuosi tuon kuvan ottamisen jälkeen, tulevaisuus näyttää vihdoin paremmalta. On vähän jännittävääkin sanoa tämä ääneen, ja koputan tietysti kaikkia mahdollisia puupintoja, mutta minulla on nyt töitä. Ei sellaisia vakituisia kuukausitöitä joista joskus haaveilin, mutta niin paljon freelancer-töitä, kun vain ehdin tehdä.
Jotenkin aivan uskomatonta.
Se kesti yli vuoden, lähes 400 päivää. Lukemattoman määrän kyyneleitä ja unettomia öitä. Saavillisia kahvia ja kymmeniä työhakemuksia. Mutta sitten kun hellitin, päästin irti kontrollintarpeestani ja antauduin virran vietäväksi, huomasin yhtäkkiä seisovani maalla tukevammin kuin pitkiin aikoihin.
Pitkästä aikaa voin ihan rehellisesti sanoa, että mulla menee hyvin.
Tuntuupa mukavalta.
Nanna
Mahtavaa! Onnea ja menestystä
Anna
JES! Mahtava homma. Joku on saanut riveihinsä todellisen ammattilaisen. Hyvä Emmi!
Mari Nikonen
Erittäin kiva kuulla! Kaikkea parasta tähän vuoteen ja kiitos tästä blogista!
niina
JEE!♡♡ Tulipa hyvä mieli, ihanaa!
Vilma
Nyt on ihan pakko kommentoida, go Emmi! Samoilla energoilla tuleviin päiviin, kuin tuohonkin aamuun. Me taidetaan päästä tekemään yhteistä projektiakin tulevana keväänä, mutta toivottavasti vaihdetaan pian ajatuksia myös #someaamupalalla!
On muuten tutunnäköinen vessaselfie, tuolta sitä taas tähänkin päivään ponnistettiin (ei Scandicin vessasta, mutta aamiaiselta…).
savusuolaa, Janica
Sydämiä, sydämi, sydämiä!!!!!!
Elina U.
Ihanaa Emmi! Voi miten onnellinen olenkaan puolestasi! <3
Ellis
Ihanaa että elämä palkitsee sinunkaltaista rohkeaa tekijää, onnea matkaan! <3 🙂
Rosanna/Naiseudesta
Hyvä sinä! Inspiroivaa kuulla, että elämä välillä myös antaa 🙂
Milla
Mahtavaa! Onnea ja iloa uusin toihin!
piupali
Ihanaa. Juuri yks päivä mietin, että tykkään hulluna sun asenteesta. Välillä on vaikeeta ja paskaa, ja sen voi sanoa. Mut samaan aikaan on ulospäin näyttänyt siltä, että sä oot löytänyt oman viitekehyksesi ja toiminta-areenasi. Ja se mitä ihailin, oli tuo että hankaluuksista huolimatta oot puskenut siihen suuntaan mikä tuntui oikealta. En todellakaan tiedä onko tulkinta oikea, mun musta on vaikuttanut että oot löytänyt joukkosi, tyylisi ka tapasi. Ja sit tää! Ihanaa, onnea!
Rouva Sana
Hieman jälkijättöisesti kommentoin, mutta ihanaa Emmi <3! Jotenkin ymmärrän hyvin vahvasti, mistä puhut ja olen onnellinen puolestasi. Uutta kevättä kohti!