Niinhän siinä sitten kävi, että hopeapokaali (siis ainakin kuvitteellinen pokaali) tärisevissä käsissäni palasin sunnuntaina Helsingistä kotiin. Inspiration Blog Awardsit jaettiin lauantaina Kattilahallilla ja sain kunnian pokata toisen sijan Vuoden Blogiteko -äänestyksessä. Pidän itseäni tietysti henkisenä voittajana, sillä kolmannelle sijalle äänestetty Kalenterikarju tai kategorian voittanut Saku Timonen eivät päässeet gaalaan ja keekoilin lavalla ihan yksikseni. Harmillisesti palkintojenjako oli kuitenkin niin nopeasti ohi, etten päässyt esittämään viimeiseenkin äänenpainoon hiottua palkintopuhettani, mutta onnistuu se näin jälkikäteenkin.
Kiitos. Siinä oikeastaan se tärkein: KIITOS.
Olette parhaita. En olisi ikinä, ikinä, uskonut, että blogigaalassa ensinnäkään palkitaan bloggaajia tälläisissä kategorioissa saati että sen kategorian voittajat olisivat vahvasti yhteiskunnallisesti kantaaottaneita. Se, että voittajat on valinneet blogien seuraajat ja lukijat tekee palkinnosta vielä 1000 kertaa upeamman! Se kertoo siitä, että ihmiset kaipaavat ajatustensa haastamista, uusia näkökulmia ja yhteiskunnallista keskustelua. Keskustelusta on tullut taas trendikästä – ihmiset haluavat ottaa kantaa – ja se on ihan mieletön palkinto! Se on myös jossain määrin ollut mun tavoite ja unelma: etten olisikaan tämän paasaukseni kanssa yksin. Että ihmisiä kiinnostaisi. Se, että te siellä ruutujen takana olette äänestäneet mua, on ihan mieletöntä. Sulattelen ajatusta edelleen enkä oikein osaa pukea tätä fiilistä mitenkään sanoiksi.
Oikeastaan koko lauantaipäivä tuntuu ihan mielettömän hauskalta ja inspiroivalta unelta! Lauantain päivätapahtumassa puhuin ensin vihapuheesta ja siitä, miten siihen pitää ja kannattaa reagoida. Olen puhunut presidenteille ja yläkoululaisille, mutta tuo lauantain yleisö oli kaikista pelottavin ja jännittävin. Valehtelisin, jos väittäisin olleeni epämukavuusalueella kaikkien niiden muoti- ja kauneusbloggaajien keskellä – päinvastoin, olo oli aika romuluinen ja kovaääninen elegantisti poseeraavien leidien keskellä. Onneksi yleisössä oli myös tuttuja kasvoja ja jälkikäteen monet aika yllättävätkin henkilöt tulivat kiittelemään hienosta puheesta.
Päivätapahtuman jälkeen etkoilin aivan törkeän hauskassa mammablogiporukassa – jonka itseasiassa Tämän kylän homopoikakin jo nimesi gaalan ehdottomasti kreiseimmäksi bileseuraksi. Aarni Mikkola, ihan huikean taitava helsinkiläinen maskeeraaja meikkasi mut ja edellisenä päivänä vakiokampaajalla föönättu tukkakin pysyi menossa koko päivän, illan ja yön. Oli ihana olla juhlimassa niin, että tuntui aina nätiltä kun katsoi peiliin – vaikka hillittyjähän meistä ei nyt sitten kuitenkaan saatu edes pakkelilla. Rimpuilija, Kristaliina, Valeäiti, Nakkipäivi ja Lähiömutsi ehtivätkin jo raportoida juhlista omat näkökulmansa: yhteistä kaikille tarinoille taitaa olla se, että baaritiski ja ilmaista viinaa oli ja sitä taas ansiokkaasti nautittiin. Ja laulettiin Let it gota baarissa. Ja jalluakin oli. Ja kananugetteja ja seuraavan aamuna maistui Burana C erityisen hyvältä. Vitamiinivajaus, tiedättehän….
Ihanat, ihanat naiset. Puolen vuoden päästä on varmaan taas joku gaala, että joko laitetaan hotellihuone ja vessaetkot tilaukseen?!
Kuvat: Inspiration Blog Awards / Ville Malja ja Lars Johanson
ROUVA SANA
No, kyllä yksi tällainen pohdiskeleva ja keskusteleva rouva myös on mielettömän iloinen palkintokategoriasta ja pokaamastasi – vaikka ehkä kuvitteellisesta – pokaalista. Siis vaikka ei koko tilaisuudessa läsnä todistamassa hulabaloota ollutkaan.
Palkintokategoria kertoo, niin kuin sanoit, erityisesti lukijoista. On olemassa selkeä tilaus myös muille kuin muoti-, kauneus-, ruoka- (sorry…) ja matkailublogeille. Onneksi.
Onnea vielä Emmi <3!