Jos käyttäisin sellaista termiä kuin viiskauttaviis, niin tämä juhannus olisi sen kyllä ansainnut! Koko viikonloppu meni kuin yhdessä hujauksessa syöden, nauttien ja nauraen. Jopa meillä ajoittain asuva kolmevuotias esiteini tajusi keskittyä juhlimiseen ja heittäytyi vain kolmesti Tammelantorin kuralätäkköön ja yhdesti kotieläintilan polkuautoradalle.
Kaupunkijuhannuskonseptihan oli alunperin meikkikselle aika vieras, enkä oikeastaan odottanut mitään. Sitten sainkin kaksi toriaamiaista, kuohuviiniä kattoterassilla, kahdet pallogrillibileet, yhden rantasaunan, pientilallisen maatilan eläimiä ja mansikkayliannostuksen. Ja vielä sunnuntai-iltana miehen kotiutuessa työreissusta kävivät nuo hölmöt väsäämässä vihdan ja saunottiin vielä uudelleen omassa kodissa omien rakkaiden kanssa. Jos en tietäisi paremmin, niin väittäisin, että hormoneilla on jotain tekemistä näiden vaaleanpunaisten prillien kanssa. Mutta oikeasti vain ihmisillä on. Ihmiset, ihanat ihmiset, lapset, ruoka, rock, rauha ja rakkaus!
Yksi viikonlopun parhaita puolia oli se, että sain pääsääntöisesti istua valmiiseen pöytään joka aterialla. Vaikka rakastan ruuanlaittamista, niin oli superrentouttavaa vain kantaa ribsit ulos ja antaa jonkun muun hoitaa viinit, salaatit, leivät, perunat, kasvikset, kastikkeet ja jälkkärit. Tai kurvata Tammelantorin kautta ja viedä juhannuspöytään kesän ensimmäiset siiklit ja Nygrenin taivaallista sinappisilakkaa. Jotakuinkin täydellistä!
Kiitos koko Juhannusentourage 2016 – otetaanko ensi vuonna uudelleen?
Naiades
Juhannus 2017 – I volunteer!
emminuorgam
Jee! <3
pAULA*
Oho miten tutut mökkEILYmaisemat TEILLÄ! TerveisiÄ parin mökin päästä 🙂
pAULA*
oHO MITEN TUTUT MÖKKEILYMAISEMAT TEILLÄ! tERVEISIÄ PARIN MÖKIN PÄÄSTÄ! 🙂
pAULA*
ja hienosti onnistuu tämä kommentointi… *reps*
emminuorgam
Hehe! Me olimme itseasiassa mökkivieraana, mutta joka kesä on ollut tapana Teiskossa vierailla. Oli sitten kutsuttu tai ei! 😀