Hyvää yötä kulta

Äiti: Kauniita unia kulta.

Lapsi: Kauniita unia äiti.

Ä: Mää rakastan sua.

L: Määkin rakastan sua. Tosi tosi paljon!

Ä: Se on tosi ihanaa. Hyvää yötä rakas.

L: ”Hyvää yötä äiti! Mää rakastan sua.”

Ä: Mukavaa. Nyt pitää alkaa nukkumaan.

L: Mää rakastan sua tosi tosi paljon!

Ä: Niin määkin sua. Nyt laitapas silmät kiinni.

L: Tosi tosi tosi tosi paljon! Ja rakastan iskää myös. Ja pikkuveljeä.

Ä: Nekin rakastaa sua. Nyt silmät kiinni.

L: Kun musta tulee aikuinen, mää rakastan mun omia lapsiakin.

Ä: Niin rakastat. Se on ihanaa, mutta nyt pitää alkaa nukkumaan.

L: Ja sitten mää rakastan niitä tosi tosi tosi paljon!

Ä: Nyt nukutaan.

L: Ja sitten mää komennan niitä!

Ä: Ahaa..

L: Joo mää komennan niitä tosi tosi tosi paljon!

Ä: Niin se on joskus vanhempien tehtävä. Nyt nukkumaan!

L: Mää komennan niitä niinkuin sää! Tosi tosi tosi paljon!

Ä: …

L: Ja sitten mää taas rakastan niitä! Se on äitien tehtävä! Ne komentaa!

Ä: Joskus vanhempien pitää komentaa. Mutta nyt sun pitää laittaa silmät kiinni ja alkaa unille.

L: Mää rakastan sua. Vaikka sääkin komennat aina.

Ä: Niin määkin sua.

L: Hyvää yötä.

Ä: Hyvää yötä.

L: Iskä ei komenna. Mää rakastan iskää.