Elämässä pitää olla runkkua

Sain jokunen aika sitten eräältä laivayhtiöltä sähköpostia. Laivayhtiö mainosti ”tyttöjen viikonloppua”, joka sisälsi hemmottelua, spa-hoitoja, shoppailua, muotia ja kosmetiikkatuotteita. Omasta näkökulmastani viikonloppu meikkien ja muodin parissa kuulostaa kaikkea muuta kuin rentouttavalta, ja yleisöni Twitterissä oli asiasta harvinaisen yksimielinen.

Jäin tuon mainoksen jälkeen miettimään, että miksi juuri se kyseinen mainos ärsytti niin kovasti. Tavallaan ymmärrän varsin hyvin kenelle mainos oli tarkoitettu ja toki tunnen ihmisiä, jotka nauttivat spasta ja shoppailusta. Itseäni siinä kuitenkin eniten nyppi se sievistelevä ja ennalta-arvattava kuva, jota minusta ja tyttökavereistani maalattiin. En minä hitto vie tahdo lillua viikonloppua porealtaassa.

Sen sijaan minä haluan viettää viikonlopun hotellissa ja tilata huonepalvelusta hampurilaisen ja pullon kuohuviiniä. Ajella taksilla ympäri kaupunkia ja etsiä ravintolaa, jossa myydään hyvää kaljaa ja soitetaan vinyyleiltä Michael Jacksonia. Viettää koko illan viskibaarin vieressä ja maistaa sitä seljankukkadrinkkiä ainakin kuudesti, ennen kuin voin olla varma siitä, että se maistuu hyvältä.

Niinkuin nyt vaikka viime viikonloppuna tein!

Ensin perjantaina juhlittiin blogiporukalla The Blog Awards Finland -gaalaa, pitkästä aikaa oikein etkojen ja jatkojen kanssa! Etkot ja ihanan sviitin pukeutumishuoneineen PING Helsingin porukalle järjesti Kluuvin Glo Hotel ja siellä me sitten napsittiin ranskalaisia ja Fasu-paloja ja juotiin kuohuvaa kaiken mahtavan kunniaksi.

Syyskuussa perustettu start up -yritys, laajempi liiketoiminta ja ihan oikea työpaikka on muuten asioita, joista en ole jostain syystä täälläkään paljon vielä jutellut. Ehkä sitä jotenkin alitajuisesti ajattelee, että kun siitä ei puhu, niin se ei voi mennä pieleen! Ehkä ensi viikolla jo avaan aihetta enemmän – tai viimeistään ensi keväänä. Illalla me pokattiin samalla porukalla myös The Blog Marketing Awardsista kunniamaininta alaa yhdistävän ja kehittävän tapahtuman luomisesta ja se kyllä oikein kruunasi koko syksyn!

Jatkoille me siirryttiin jo perinteiseksi tulleessa rimpuilijan ja valeäidin seurassa. Tällä kertaa tosin mammabloggaajaskene oli seurueessa täysin aliedustettuna (Inspiration Blog Awardsissa sitten paremmin, eiks niin?) ja jatkoseurueeseen liittyi ihan mahtavia uusia tyyppejä, joita rakastan jo yhden tapaamisen jälkeen. Ihan erityisesti sitä mieshenkilöä, joka tukevassa juhlatunnelmassa tuli tivaamaan, että olenko mahdollisesti se Emmi Nuorgam, joka puuttuu joka vitun asiaan ja tykkää juoda kaljaa. En myöntänyt mitään.

Huolimatta siitä, että lajittelin tänään kirjanpitoa varten mm. kuitteja, joissa lukee vain ”8 namishottia”, olin lauantaiaamuna täydessä iskussa! Siis ainakin niin iskussa, kuin nyt hotellin aamiaiselle raahautumiseen vaaditaan. Olen ennenkin majoittunut Kluuvin Glossa ja jo silloin aamiainen teki vaikutuksen, niin tälläkin kertaa. Hyvin simppeliä, ei mitään erityistä kikkailua, mutta laadukasta ja erinomaisesti valmistettua.

Täydellisen nerokkaana ihmisenä olin junaillut koko loppuviiponlopunkin vapaaksi. Me aloitettiin fuusioperheen kanssa syksyn alussa kokeilu, jossa lapset ovat joka toinen kuukausi fuusioperheen luona yökylässä ja joka toinen kerta meillä. Nyt oli meidän lasten vuoro hilpaista yökylään ja me käytettiin miehen kanssa Hippaloilta saatu Vanajanlinnan lahjakortti hyödyksi. Siirryin siis vähin äänin Vanajanlinnaan viettämään jokseenkin täydellistä krapulapäivää: syömään, nukkumaan ja katsomaan Netflixiä.

Koko viikonlopun oikeastaan kruunasi aviomieheni, joka oli aavistellut nuorikkonsa mielentilan ja kärräsi sviitin täyteen nachoja, kokista, kaljaa, mikropizzoja ja -hampurilaisia. Oikeastaan mikään ei pitkiin aikoihin ole ollut niin herraskaista, kuin hotellin sviitissä makaaminen, hampurilaisen syöminen ja 20 jaksoa New Girliä. Enkä usko, että ihan pian tuleekaan!

Tältä pohjalta voisi nyt sitten joku matkanjärjestäjä alkaa sitä tyttöjen viikonloppuakin suunnittelemaan. Olen käytettävissä koekaniiniksi ihan anytime.