Onko mitään arkisempaa kun keittiön siivoaminen? Pyykinpesun ohella se on ykkösinhokkikotityöni – siis se, ja lastenhuoneen siivoaminen ja lakanoiden vaihtaminen ja kylpyhuoneen kaakeleiden putsaaminen jne..
En edes keksi siitä mitään niin syvällistä sanottavaa, että tätä koko postausta kannattaisi tehdä. Mutta sellaista se arki aina välillä on. Tiskiä päivä toisensa jälkeen, niin ettet ole ihan varma, oletko täyttänyt ja tyhjännyt koneen tänään kaksi vai kolme kertaa vai täytitkö sen sittenkin eilen ja onko sillä mitään väliäkään.
Tavallaan se on myös lohduttavaa ja luo tietynlaista turvallisuudentunnetta. Erityisesti silloin, kun oma arjen- ja ajanhallintani on täysin alkeellisella tasolla, enkä ole missään oikeaan aikaan tai edes oikeana päivänä. Silloin on lohdullista osata kaikesta huolimatta täyttää tiskikone ja painaa nappia. Olla edes sen ohikiitävän hetken tärkeä ja merkityksellinen.
