Ruoka on parasta huumetta

Ah, rakkauden ruokakesä on taas täällä. Jostain syystä lähes kaikki täydellinen kesätekemiseni liittyy ruokaan: piknikit, toriaamiaiset, puistojätskit ja grilli-illat. Yhdessä syöminen ja ruuasta nauttiminen on parasta mitä tiedän enkä saata uskoa, että tässäkin maassa asuu ihmisiä, joille ruoka on vain polttoainetta.

Sen vuoksi olin ihan sairaan otettu, kun Taste of Helsinki kutsui minut tämän vuoden ruoka-ambassadorikseen. Ensinnäkin siksi, että en asu Helsingissä mutta myös siksi, että olen tälläinen tavissyöjä. Ja erityisesti tavisjuoja.

Ymmärrän ruuasta sen, milloin se maistuu hyvältä. Mitä muistoja se tuo mieleen, millainen elämys ravintolailta on ja miten ruuasta voi kertoa eteenpäin. Sen sijaan en ymmärrä miksi kukaan haluaisi syödä maksaa, äyriäisiä tai erilaisia jauheita ja geelejä. Viineistä tunnistan värin ja tiedän, koska se sopii yhteen ruuan kanssa, mutta eri alueet, rypäleet ja muut menevät yli hilseen yhdeksän kertaa kymmenestä. En anna sen kuitenkaan häiritä – kaikki eivät voi olla, eikä tarvitsekaan olla ammattilaisia ruuan analysoinnissa. Riittää, kunhan nauttii siitä.

Kiersimme ambassadorporukalla muutama viikko sitten tämän vuoden Taste of Helsinkiin osallistuvia ravintoloita. Kun aloin viime vuonna käydä Helsingissä töissä, olin varma, että illallistaisin mitä ihanimmissa paikoissa harva se viikko. Lounaat nauttisin Helsingin klassikkopaikoissa ja joisin vain täydelliseksi viilennettyä valkoviiniä pirskahtelevassa seurassa. Todellisuudessa ehdin syödä hyvin ihan liian vähän, mutta kesällä se muuttuu!

Tänä vuonna ToH:ssa ei ole yhtään tamperelaista ravintolaa, mutta annettakoon se heille anteeksi. Sen sijaan mukana ovat Helsingin Restaurant Grön, Ravintola Savoy, PASSIO Keittiö ja Baari, Pastor, Toca ja Shelter Helsinki, Kirkkonummen Bistro O mat, Turun Ludu, Tallinnan NOA ja Sasu Laukkosen TuoHi pop up -ravintola. Näistä olen käynyt aiemmin ainoastaan Shelterissä, joten odotin kierrosta todella innolla.

Kiersimme tuolla kierroksella kaikki Helsingin mukana olevat ravintolat ja osallistuimme siinä ohessa shampanjatastingiin. Sydämeni vuosi verta joka kerta, kun en ehtinyt syödä tai juoda annosta loppuun, mutta muutaman kohdalla aion ottaa vahingon moninkertaisesti takaisin.

Suosikkipaikakseni nousi ihan ehdottomasti Passio. Vähän nolona täytyy myöntää, että ennen tätä kierrosta en ollut tiennyt koko ravintolasta, vaikka se tuntui olevan monen muun lempiravintoloita.

Alkuruuaksi tarjottu gazpachosorbet oli yksi parhaista, ellei paras gazpacho jonka olen syönyt. Siinä maistui täydellisesti lapsuuden kesät – tomaatti, kurkku ja yrtit suorastaan räjähtivät suussa. Gazpachon jälkeen saimme makkaraperunat veripaltulla ja kuulkaa, se annos teidän on syötävä Taste of Helsingissä. Niin täydellinen suolan, rasvan ja rapean sipulin yhdistelmä, että joudutte varautumaan lautasen nuolemiseen. Tai siis lautasten.

Toinen ihana uusi tuttavuus oli Ravintola Grön ja villiyrttien alle piilotettu tartar. Jos ToH:ssa oli muutama vuosi sitten burgerhulluus, nyt ravintolat näyttävät hurahtaneen tartariin. Grönin lisäksi Bistro O Mat ja Noa ovat ottaneet tartarit listoilleen ja sehän sopii paremmin kuin hyvin. Grönin versiossa naudanliha tarjoillaan sinapilla maustetun lehtikaalin, lipstikan ja savustetun luuydinrasvan kanssa ja se maistuu juuri niin taivaalliselta kuin kuulostaakin.

Kolmantena hurmaannuin Savoyn Vorschmackista. Rujon ulkonäön alla piili pehmeää karitsanlihaa, eikä smetana ja uuniperuna mene koskaan vikaan. Jos Passion gazpacho muistutti kauniista kesäpäivästä, on Savoyn vorschmack marraskuun pimeän ja loskaisen illan pelastus. Melkein toivon, että jonain ToH-päivänä sataisi, jotta voisi kääriytyä vilttiin katoksen alle ja hukuttautua ensin Tocan juustotöytteisiin ravioleihin ja sitten tähän vorschmackiin.

Kaikki ravintoloiden menut löytyvät Taste of Helsingin nettisivuilta. Konsepti toimii niin, että alueelle ostetaan lippu, jonka jälkeen rahanvaihtopisteessä vaihdetaan euroja ToH-markoiksi. Alueella käytetään vain markkoja, jotka käyvät niin ravintoloissa kuin viini- tai drinkkibaareissakin. Yleisimmin annokset maksavat 5-6 markkaa, mutta nimikkoannokset saattavat olla kalliimpiakin (esim. Grönin tartar 10 mk). En ole vielä minään vuonna jaksanut syödä koko listaa läpi, mutta tavoitteitahan on hyvä olla!

Parasta Taste of Helsingissä on se, että siellä ei tarvitse tuntea itseään tyhmäksi eikä toisaalta käyttää koko omaisuuttaan tutustuakseen maan fine dining -paikkoihin. Itselläni olisi todella korkea kynnys illallistaa esimerkiksi Savoyssa ja siksi onkin ihanaa, että voin muutamalla markalla ostaa palan kokemusta ja sen jälkeen joko hullaantua tai todeta, ettei se elämys olekaan itseäni varten.

Aiempien vuosien jutut Taste of Helsingistä kannattaa käydä myös lukemassa, niin saa vielä paremman kuvan tapahtumasta! Myös esimerkiksi Nata ja Pia kirjoittivat kierroksesta hyvin ja Viisi Tähteä spekuloi mm. ravintoloiden annoksia – mitkä ovat tämän vuoden ruokatrendit?

2016: Tärpit Taste of Helsinkiin ja Vuoden 2016 menut

2015: Taste of Helsinki -fiilistelyä ja Lasten annoksia ja lastenannoksia

2013: Ruokaturistina Helsingissä