Mikä on sellainen ruokamuisto tai makuelämys, jonka puuttumista Tampereelta harmittelet useimmin? Itselläni se on kreikkalainen pita gyros. Mausteista kanaa, rapeita ranskalaisia, kasviksia, tsatsikia ja pehmeä pitaleipä, ei sen parempaa olekaan! Tullintorilla sijaitsevasta Baba’s Kitchenistä saa tällä hetkellä kaikista parhaat kanakebabit (ja myös sairaan hyviä falafelejä), mutta gyros loistaa edelleen poissaolollaan.
Hämeenpuiston Street Food Fiesta & Choco Festival onneksi lievittää kaipuuta tämän viikonlopun verran. Tapahtuma on kiertänyt ristiinrastiin Suomea koko kesän ja on nyt levittäytynyt Hämeenpuiston Metsonpuoleiselle alueelle.
Kävin tänään nauttimassa lounaaksi gyroksen, mutta alueella oli muutama muukin ruokakoju, johon taidan vielä palata.
Muistatteko keväällä WOW Finland -festarin aulassa olleen, brasilialaista ruokaa tehneen naisen? Hän on mukana myös ruokafestareilla! Tampere-talossa maistamani mustapapupata oli ihan älyttömän hyvää, joten viikonloppuna aion korvata ainakin yhden lounaan sillä. Maistoin tänään samasta kojusta myös kroketintyylisen kanacoxinhan, joka suli suuhun. Coxinhassa oli lähes täydellinen rapea pinta ja mukavan mausteinen, pehmeä sisus, eikä euron hintakaan huimannut päätä.
Pienen brasiliaisen kojun (älkää sekoittako siihen afro-karibialaiseen, joka myy isosta teltasta makkaraperunoita) vieressä oli myös hurmaava pikkuruinen meksikolainen koju, jonka ruoka näytti herkulliselta. Yhtään en tiedä mitä se oli, mutta tuoksu oli huumaava. Meksikolaisen toiselta puolelta taas löytyi italialainen kärry, josta ostin kotiin kirskikkatomaattifoccacciaa ja jonka täytetyt patongit näyttivät kuolettavan hyviltä.
Jälkkäriksi join kahvia suoraan Guatemalasta. Oli heittämällä tähän astisen elämäni paras torikahvi, joten ostin papuja myös kotiin. Kahvilla ei ollut leimoja tai sertifikaatteja, mutta myyjä kertoi ranskalaisen paahtimon ostavan pavut suoraan kahvintuottajilta ja siksi hintakin oli melko korkea. Tiedä sitten, onko tarina totta, mutta tällä kertaa päätin uskoa miestä. Kahvinjuonnin ohessa maistelin myös firman balsamicoa, jota sitäkin loppujen lopuksi ostin myös mukaan. Balsamicotasting oli yllättävän hauska kokemus, en ollut hoksannutkaan miten montaa laatua ja makua niitäkin voi olla.
Kaikenkaikkiaan tapahtuma vaikutti tosi kivalta, musiikki soi ja ruoka oli hyvää. Kuten kaikissa muissakin toritapahtumissa, suosittelisin kuitenkin välttämään niitä kaikkein aggressiivisimmin tuotteitaan kauppaavia paikkoja ja suosimaan pieniä, kotikutoisen oloisia kojuja. Ja muista varata mukaan käteistä, torilla vain isoimmilla puljuilla pystyy maksamaan kortilla!
Street Food Fiesta jatkuu ke-su ja on auki ke-la klo 10-20 ja su 11-17.
Katri
Hmm, olisinpa lukenut tämän ennen kuin festari saapui kaupunkiimme -kävelin läpi, mutten löytänyt mitään ostettavaa. Nyt olisin etsinyt ainakin tuon brasilialaisen kojun käsiini…