Joululomalla menetin malttini ihan täydellisesti vain kerran. Varmaankin arvelette sen johtuneen lapsista? Valitettavasti olette väärässä, vaikka itsekin pidin sitä kaikista todennäköisimpänä. Hermostuin nimittäin ihan totaalisesti vain lukiessani Hesaria. Tarkemmin sanottuna Hesarin artikkelia Thaimaan seksilomista, hiv-tartunnoista ja Hivpointin suomalaisesta vapaaehtoistyöntekijästä (joka tosin irtisanottiin artikkelin julkaisun jälkeen).
”Jyväskyläläinen palomies Tero Vuorimies hymyilee leveästi rantahotellin vastaanotossa Thaimaan Phuketissa. Haastattelu on alkamassa, mutta hän pyytääkin sen lykkäämistä puolella tunnilla.
”Mulla on nainen odottamassa tuolla huoneessa”, hän sanoo ja katsoo merkitsevästi. Helteinen aamu Patong Beachillä on jo pitkällä, mutta Vuorimiehellä on vielä puuhaa lakanoiden välissä.
”Nautin aamupalan vähän eri muodossa tänään”, hän sanoo myhäillen ja katoaa huoneeseensa.”
Jo ensimmäiset kappaleet nostivat niskakarvat pystyyn. Alkusanat ovat kuitenkin nimensä mukaisesti vasta alkua: myöhemmin Vuorimies kuvailee yksityiskohtaisesti mistä seksiä kannattaa ostaa, miten hiv-tartunnan saanut (ukko)mies pystyy parhaiten salaamaan tartuntansa, miten onnekkaita seksiä ostavat vanhukset ovat ja miten jaloa työtä seksilomalla Thaimaassa olevat länkkärimiehet tekevät. Kyllä, luitte oikein: Vuorimiehen ohella myös suomalainen ravintoloitsija ja satunnaiset panolomalla olevat miehet kokevat auttavansa thaimaalaisia naisia ostamalla seksiä. Näin heidän ei tarvitse tehdä ympäri kellon töitä riisipelloilla – ja hei, maassa maan tavalla! Kehitysyhteistyötä kikkeli ojossa, kuten joku asian somessa muotoili.
Olin jutun lukemisen jälkeen aivan raivona. Pauhasin äitini keittiössä, että miten helvetissä miehet eivät ymmärrä tukevansa rakenteellista köyhyyttä, halventavan ihmisoikeuksia ja syyllistyvänsä rikoksiin ostaessaan seksiä?!
Vielä enemmän alkoi kiukuttaa, kun luin artikkelisarjan seuraavan osan: thaimaalaisten naisten näkökulman.
Suomalaismiesten ”maassa maan tavalla” -mantra oli tuttu myös Vanitsri Tirkkoselle, The Finnish Thai Associationin toiminnanjohtajalle. Kuten arvata saattaa, Tirkkonen ei ollut erityisen ilahtunut Thaimaan maineesta saati seksilomakulttuurista. Ja toisin kuin suomalaismiehet artikkelissa antoivat ymmärtää, ei seksin myyminenkään ole thainaisista erityisen miellyttävää. Eritoten siksi, että seksin myyminen (toisin kuin ostaminen) on Thaimaassa moraalisesti paheksuttua ja hyvin köyhän, kouluttamattoman naisen (tai tytön) rikollinen elinkeino. Thaimaalaiseen kulttuuriin kuuluu miesten palveleminen ja seksin onkin ajateltu olevan miehille kuuluva etuoikeus, jota on saatava paitsi avioliitossa, myös bordelleissa ja hierontapaikoissa. Tai ainakin on kuulunut, sillä (luojan kiitos) naisten koulutukseen satsaaminen ja näiden taloudellinen omavaraisuus ovat muuttaneet yhteiskuntaa myös Thaimaassa.
Toisaalta artikkelissa esitetään myös kiinnostava näkökulma seksityöläisten aseman parantamisesta. Esimerkiksi Empower -järjestö tekee töitä seksityöläisten turvallisuuden ja sosiaalisen hyväksynnän sekä seksin myymisen laillistamisen puolesta. Osa seksiä myyvistä naisista tekee työtä vapaaehtoisesti ja on ennen seksin myymistä työskennellyt leipomossa tai tehtaassa.
Oli kyseessä sitten ihmiskauppa tai vapaaehtoinen seksityö, yhdistää naisia muutama asia: köyhyys, vaihtoehtojen puute ja jatkuva väkivallan sietäminen. Yli puolet Thaimaan seksityöläisistä on joutunut työssään väkivallan uhriksi, joka kolmas on tullut raiskatuksi ja yli 90% haluaisi lopettaa seksin myymisen.
Josta päästäänkin #metoohon.
Kun olin aikani mekastanut seksilomista, kyseenalaistanut suurinpiirtein koko suomalaisen peruskoulujärjestelmän ja alleviivannut sen kyvyttömyyttä opettaa teineille syy-seuraus-suhteita, rakenteellisen epätasa-arvon tunnistamista, oman etuoikeutetun aseman ymmärtämistä ja kulttuurien välisiä valtasuhteita, keskeytti äiti luentoni.
Kyse ei nimittäin ole vain seksiturismista.
Kyse on myös siitä, mitä me ajattelemme toisista ihmisistä: toistemme arvostuksesta, kunnioituksesta ja itsemääräämisoikeudesta. Rajoista ja siitä miten käyttäydymme toisten seurassa, mitä kommentoimme tai mihin koskemme. Niin kauan kun kaikkeen häirintään, kommentointiin, ahdisteluun tai seksuaaliseen väkivaltaan ei puututa, on kasiluokkalaisille ihan turha yrittää opettaa mitään köyhyyden ja seksityön korrelaatiosta. Ennen panolomia pitäisi oppia, että jokainen on arvokas sellaisenaan eikä kenenkään ulkonäkö tai seksuaalisuus ole toisen ihmisen arvosteltavissa saati pilkattavissa.
Seksuaalisesta häirinnästä tai ahdistelusta on nimittäin hirvittävän lyhyt matka panolomaan. Ne molemmat perustuvat valta-aseman väärinkäyttöön ja empatiakyvyn puutteeseen. Siis siihen, että minun haluni on vahvempi kuin sinun oikeutesi omaan kehoosi.
Siinäpä mietittävää sinulle, joka matkustat maapallon toiselle puolelle ”päästäksesi ajurin paikalle”.
Junttipulla Savosta
En usko, että käsityksesi on perusteltu. Ilmiö on paljon monimutkaisempi. Tässä blogissa Sexpon toiminnanjohtaja kritisoi Hesarin kirjoitusta.
http://seksualisti.blogspot.fi/2018/01/nain-seksityota-demonisoidaan.html
Nämä kaksi naista kirjoittivat aiheesta muinoin kirjan. He lähtivät etsimään alistettuja naisia, mutta löysivät muuta. Suurin osa tytöistä oli vapaaehtoisesti töissä.
https://www.adlibris.com/fi/kirja/miesten-paratiisi-9789510296684
Tasa-arvonäkökulmasta taas on mielenkiintoista, että naisten seksiturismi ei tunnu olevan yhtä suuri ongelma.
https://www.is.fi/seksi-parisuhde/art-2000005522721.html
Kun nainen ostaa seksiä, asiantuntijan kommenteissa on tällainen sävy. Seksiturismi onkin harmitonta ja jännittävää ja sen taustoja ymmärretään.
—-
”Tämä on pragmaattista elintasoturismia, jossa on selvät säännöt, kertoo seksiteollisuutta, organisoitua prostituutiota ja ihmiskauppaa tutkinut Helsingin yliopiston sukupuolentutkimuksen yliopistonlehtori ja dosentti Elina Penttinen.”
”Jännittävää seikkailua”
”– Naiset ovat kautta aikain olleet valmiita seikkailuun ja toteuttavat seksuaalisuuttaan siinä missä miehetkin, Penttinen muistuttaa.”
”Harmiton seksisuhde yhteen partneriin on usein matkan sivutuote eikä välttämättä lainkaan suunnitelmallista.”
”Turistisesongin mentyä saattaakin käydä niin, että seudulta ei löydy työtä, mies käyttää reilusti alkoholia ja on ehkä jopa väkivaltainen.”
”– Silti nainen saattaa uskoa romanttisen rakkauden unelmaan, joka ei välttämättä sido miestä. Miehellä ei ole tarvetta rakentaa naisen toivomaa pitkäkestoista suhdetta. Se on aika surullistakin, Penttinen toteaa.”
”Onko hyvätuloisten naisten seksiturismi paikallisten nuorten miesten hyväksikäyttöä, vai käyttävätkö nuoret miehet hyväkseen turistinaisia? Yksinkertaista vastausta ei ole ja lopputulos riippuu paljon turistin omasta järjenkäytöstä.”
”– Tämä on miehille merkittävä tulonlähde. En tiedä, kärsivätkö he siitä niin kamalasti, Penttinen punnitsee.”
”– Vaikka usein machokulttuuriin kuuluu se, että voi päteä esimerkiksi sillä, kuinka paljon hyväksikäyttää turisteja,”
”– Ikäero kertoo elintasoerosta. Kun on rahaa ja mahdollisuuksia, voi tehdä mitä tahansa. Voi mennä ulkomaille, jos haluaa jännitystä elämään, ja kokeilla juttuja, joihin suomalaisilla deittimarkkinoilla ei ole mahdollisuuksia.”
”– Jos yleistetään, niin seksituristimiesten harjoittama järjestelmällinen hyväksikäyttö on huomattavasti yleisempää kuin naisten. Jostain syystä on niin, että ihmiskauppatyylinen seksin tarjoaminen, johon liittyy kontrollia, alistamista ja väkivaltaa, myy miehille, mutta sitä markkinaa ei ole naisille, Penttinen kertoo.”
”Naisten seksiturismi liikkuu tasolla, jossa palveluntarjoajilla on enemmän liikkumavaraa ja kontrollia omasta elämästään. Prostituutioon pakotetut tytöt sen sijaan eivät välttämättä koskaan elämässään ole tilanteessa, jossa he voisivat höynäyttää turistia tai vaihtaa rikkaampaan niin halutessaan.”
”Miehillä seksiturismi on naisten lomaromansseja muistuttavaa seksiturismia yksioikoisempaa. Mies saattaa haluta tyydyttää omaa fetissiään maksullisten naisten kanssa, joiden kanssa ei vietä muuten aikaa:”
”Penttisen mukaan naisten lisääntyvällä seksimatkailulla alkaa olla enenevissä määrin myös taloudellista merkitystä.”
”– Tutkimukselliselta kannalta minua kiinnostaa naisten seksiturismin taloudellinen vaikuttavuus ja se, minkä verran naisten turistikohteisiin lähettämä raha vaikuttaa niiden miesten perheiden elintasoon.”
—-
Jos rakenteellisesta sorrosta tahdotaan eroon, täytyy tuhota kapitalismi ja luoda maailma, jossa tavarat ja ihmiset eivät liiku ja jossa elämä perustuu paikallisuuteen.
Tällä hetkellä länsimaiden elintaso revitään köyhien maiden ympäristö tuhoamalla ja köyhien maiden ihmisiä orjatyövoimana käyttämällä. Länsimaissa ei ole olemassa viatonta ammattia. Blogistillekin merkittävä osa rahasta tulee sorrosta.
Seksibisnes on osa köyhää maailmaa. Länsimaissa ei ole minkäänlaista todellista pyrkimystä yrittää lieventää tätä köyhyyttä, koska oma hyvinvointimme perustuu siihen. Tahdomme lapsilisämme ja palkankorotuksemme ja koulutusmahdollisuutemme. Emme ole käytännössä valmiita luopumaan materiaalisesta hyvinvoinnista, jotta tasa-arvo lisääntyisi.
Pirjo Paukkeri
Olin vuonna 2000 syksyllä Thaimaassa reppureissulla ja HuaHinissä. Seurasimme hotellia vastapäätä pitäviä ravintoloitsijoita ja toimintaa. Naisia kaikki. Päivisin valmistivat ruokia ja iltaisin myivät itseään. Päivisin siinä pyörivät heidän lapsensa mukana.
Jutellessamme heidän kanssaan tuli puhetta että olemme suomesta. Yksi näistä äideistä sanoi että hänellä on suomalaisen miehen kanssa lapsi. Mies 71 vuotias. Mies oli lupaillut vuosia, että ottaisi hänet suomeen.
Nainen/tyttö sanoi ettei tällä lapsella (3v.) ole mitään mahdollisuutta elää siellä kun on ”valkoinen”.
Silloin minuakin kiukutti ja kiukuttaa edelleen. Kyllä miesten pitäisi vastuu kantaa jos heppinsä johonkin upottaa.
Lapsi on se suurin kärsijä tässäkin tapauksessa.
Erästutkija
Vaikka ko. touhussa onkin paljon kritisoitavaa, en ole varma, osuuko kaikki kritiikki nappiin. Esimerkiksi väite ”miten helvetissä miehet eivät ymmärrä tukevansa rakenteellista köyhyyttä” on nähdäkseni viimekädessä taloustieteellinen – väite on, että seksiturismin lisääntyminen lisää rakenteellista köyhyyttä. Veikkaisin sen menevän päinvastoin, joskin toki voi hyvin olla, että on kaikinpuolin parempia keinoja vähentää rakenteellista köyhyyttä (esim. vähemmän moraalisesti epäilyttävä kaupankäynti thaimaan kanssa). Vrt. Krugmanin ”In praise of cheap labor” http://www.slate.com/articles/business/the_dismal_science/1997/03/in_praise_of_cheap_labor.html