Sain viikonloppuna hyvin arvovaltaista postia Islannista. Satu muistutti, että olen joskus kutsunut itseäni bloggaajaksi ja rakentavalla tavalla kannusti minua ja muutamaa muuta veteraanibloggaajaa avaamaan selaimen ja muistelemaan, että miten tämä homma oikeastaan toimikaan.
Suomeksi sanottuna siis heitti blogihaasteella. Ja koska haasteen kysymykset ovat niin huvittavia, en voinut olla tarttumatta tähän.
1. Menen niihin hotelleihin, ravintoloihin ja tapahtumiin, joiden tiedän olla some-ystävällisiä ja kaunista kuvattavaa.
Naurahdin. Kun olen viime päivinä instastooreillut mm. Veijon Kokkitykkiä ja pälkäneläistä lihapiirakkaa, ei näitä voi oikein hyvällä tahdollakaan kutsua someystävällisiksi. Itseasiassa, kun nyt oikein mietin, niin usein saattaa käydä ihan päinvastoin: menen paikkoihin, joissa on ihanaa, mutta en sitten postaakaan niistä. Näin kävi esimerkiksi viime viikolla Tallinnassa – illallinen olisi mennyt pieleen, jos olisin keskittynyt somettamiseen – ja muutama kuukausi sitten C:ssä. Annokset olivat niin jumalaisen kauniita ja herkullisia, että puhelimen ottaminen käteen olisi vain pilannut elämyksen. Somelle on aikansa ja paikkansa, mutta usein ne paikat eivät ole niitä kaikista ihanimpia.
2. Sisustan, teen kattauksen tai pukeudun niin, että niistä saa hyviä kuvia.
Tunnustan. Keväällä stailasin kuvan, jossa oli yhteistyökumppanilta saatu roseviinipullo ja viime vuonna stailasin kuvan, jonka otin pakastepelmenipostaukseen.
3. En ota itsestäni kuvia, enkä Insta stories -videoita, joissa minulla ei ole meikkiä.
Haha, enpä. Otan itsestäni kuvia ilman meikkiä ja meikillä. Koska meikkaan muutaman kerran viikossa, olisi vain meikatulla stooriosastolla aika hiljaista. Minulle ei ole mitään ongelmaa mennä töihin, ravintolaan tai tapaamiseen ilman meikkiä, enkä jaksa tehdä siitä numeroa. Vähän kuin kehopositiivisuuskin. Se on ihana ilmiö, mutta kaipaisin sen rinnalle kovasti sitä, että vain ollaan lihavia ja esiinnytään kuvissa samalla tavalla kuin kuka tahansa muukin, ilman että sitä niin kovasti joka välissä alleviivataan. Saara Särmä sanoi joskus, että vallankumouksellisinta läskiaktivismia on olla lihava ja syödä kakkua selittelemättä. Siinäpä tavoitetta itse kullekin.
4. Teen asioita ja kerron asioista blogissa, joiden tiedän tukevan omaa brändiäni.
No tottakai teen. Brändini on se kuka olen, olisi outoa esittää olevansa jotain ihan muuta.
5. Käsittelen kuvat niin, että näytän kauniimmalle.
Tällä ei nyt kai tarkoitettu filttereitä, vaan jotain syvällisempää retusointia. Paljastan teille nyt salaisuuden: en omista yhtä ainutta kuvankäsittelyohjelmaa tai muokkaa kuvia tietokoneella mitenkään. Kaikki mitä näette, on vain instafilttereiden läpikäymää.
6. Silottelen elämääni somessa.
Tätä mietin pitkään, enkä ole ihan varma mitä sanoa. Koska minulla ei ole postausaikatauluja, suunnitelmia tai mitään muitakaan työkaluja, joita asiakkailleni aina tyrkytän, on vaikea sanoa. Itseasiassa, kokeilin muutama kuukausi sitten työkalua, jolla instafeedin voi suunnitella etukäteen ja voi luoja miten perseestä se oli. Instagram on minulla nimensämukaisesti instant ja kuten ehkä olette huomanneetkin, niin en rajaa aiheita omasta elämästäni sen ulkopuolelle. Päinvastoin, välillä tuntuu tosi tärkeältä näyttää, miten tavallista ja tylsää elämäni suurimman osan ajasta on, eikä tulisi mieleenkään suodattaa negatiivisia asioita somesta pois. Ehkä kannattaisi, en tiedä? Sanokaa te.
7. Kadun joitakin blogiyhteistöitäni.
No katuminen on ehkä liioiteltua, mutta voisin elää ilman monia vessapaperi- tai crocsyhteistöitäni. Tälle aiheelle olenkin itseasiassa omistanut ihan oman kirjoituksen!
8. Bloggaajien elämä on glamourista.
En tiedä, pitäisi varmaan ryhtyä bloggaajaksi ennen kuin voi vastata tähän. HEH HEH. (Enkä nyt viitsi edes aloittaa siitä, että glamourinen ei liene mikään oikea sana..)
9. Ajattelen hetket Instagram-kuvina.
Anteeksi mitä….? En ole yhtään ihmeissäni, että niin moni palaa ja nuorena loppuun, jos yrittää sovittaa elämänsä kauniiksi kollaasiksi Instagramiin. Itse koen, että hirveän harva loppuun saakka viilattu feedi on edes kiinnostava. Vaikka kyllähän minä valehtelisin, jos väittäisin etten yhtään mieti mitä postaan. En nimittäin julkaise mustavalkoisia kuvia (älkää kysykö miksi, en todellakaan muista) ja muiden kuvia postatessani kysyn, että saako kuvan julkaista.
Kuten huomaatte, en ehkä todellakaan ole tämän kyselyn kohderyhmää, mutta ehkäpä Satukin arvasi sen heittäessään haasteen minulle. Kansikuvan kuvat on muuten molemmat otettu tänään Instagramia varten. Että siinä teille sitä glamourista silottelua!
Haasteeseen saa tarttua ihan kuka tahansa! Kertokaapa te, mitä valehtelette somessa.
