”No nyt vauva nukkuu, taidankin lukea kurssikirjaa ja tehdä ne läksyt. Ai mutta hitto pitäiskö keittää kahvia kans? Mähän ostin sen viinerinkin… Vitun banaanikärpäset pois mun keittiöstä! Jos nyt nopsaan pesasen tän keittiön eka ja myrkytän taas roskiskaapin. Niin ja hei munhan piti syödäkin sitä kaupasta ostamaani riistakäristystä. Onpa pahaa, osaisinkohan itse tehdä? Olikohan meillä vielä poron paistaa pakkasessa? hitto kun täältä ei löydä mitään, pitäsköhän mun järjestää tää nyt samalla.. Taidankin nyt muuten saman tien tyhjentää tiskikoneen niin saan astiat sinne, ettei ne houkuttele lisää kärpäsiä. No niin, nyt se kahvi tippui, missähän se mun viineri on? Ja niin se kirja, mihin helvettiin mä nyt sen laitoin.. Onpa hyvää viineriä! Ai kato, lapsi heräs, meenpä sen viereen köllötteleen sänkyyn. Luen sit illalla sitä kirjaa.”
Amma
Eilen just eräälle ystävälle kommentoin naisten tekemistä ja sitä, miten ei vain voi keskittyä yhteen asiaan:
Emmi Nuorgam
Ihanan stereotypista, mutta nyt kun mietin, niin eihän toin munkaan mies kyllä koskaan toimi niin. Se laittaa tiskit koneeseen ja sillä selvä. Tiskipöydän pyyhkiminen esimerkiksi on sit jo ihan toinen juttu – se ei ole sille mikään itsestäänselvä seuraava askel. Ja kun mietin vielä lisää, niin eipä meidän työpaikallaakaan miehet kauheesti multitaskaa, vaan tekee aina yhden homman kerrallaan. Mikä sit on parempi tapa, niin sen voi varmaan kukin päättää ihan ite.. 😉
Amma
Niin, eipä tässä siitä oikeasta tavasta mitään puhetta ollutkaan 😉 Mutta se on jännä, kuinka monin eri tavoin keittiön siivouksenkin voi ymmärtää. Miehelle se on just se, että tiskit siivotaan koneeseen, itse sitä tulee siivottua hieman laajemmin, ihan siinä samalla.
murina
Jep. Ihan vaan noin jostain tulee tällänen esimerkki mieleen:
Vaimo: ”Siivootko iltapalan?”
Mies vie astiat tiskipöydällä ja on tyytyväinen itseensä.
Ei huuhtele niitä, ei laita banaanikuoria tai talouspapereita roskiin, ei pyyhi pöytää, ei putsaa ruokalappua tai lattialle tippuneita muruja.