Kävin tänään aamulla neuvolassa. Ystävällinen kätilöopiskelija totesi heti aluksi, että raskausviikkoja on täynnä 31+6 ja reilun kuukauden päästä lapsi olis sitten valmis syntymään. Meikäläisen leuka loksahti lattiaan. Kätilöopiskelija jatkoi höpöttelyä ja kysyi, että joko meillä on kaikki valmiina ja sairaalakassi pakattuna. Mä istuin hiljaa ja tuijotin sitä kauhistuneena. Että tää tuskin menee yliajalle, kun ei tuo edellinenkään mennyt ja kun kyseessä ei ole ensimmäinen synnytys, niin sehän voi sujua sutjakastikin. Onko meillä esikoisen hoito jo sovittu? Entäs isyysloma? Onko kysyttävää synnytyksestä? Joko alkaa jännittää?
Lähdettyäni neuvolasta pystyin ajattelemaan ihan tasan kahta asiaa:
1. En vieläkään ole lihonut kiloakaan eli saan syödä edelleen pullan päivässä (!!)
2. Yrittikö se kätilöopiskelija vihjata, että tää lapsi siis syntyy joskus? Onko nyt siis niin, että meille tulee sellainen toinen vauva? Siis sellainen pikkunen? Mitä sille tehdään? Miten sitä hoidetaan? Mihin Hilda laitetaan? Mitä ihmettä mä sitten teen?
Tulin töihin, katselin kuvia vastasyntyneestä Hippusesta ja porasin vähän. Hilda täyttää huomenna 11 kuukautta, osaa nousta seisomaan tukea vasten, näyttää missä masu on ja heiluttaa kun joku tulee tai lähtee. Huomenna mä olen ollut 11 kuukautta äiti. Ja kohta mä olen vielä enemmän äiti.
Ehkä me selvitään.
Amma
Siis whaat, reilun kuukauden? Epäreilua sanon minä. Nimim. rv 41+4 asti kärvistellyt.
Emmi Nuorgam
😀 Tarkoitti varmaan, että lapsi on täysaikainen. Mähän lähdin Hildasta sairaalaan jo 39+2, vaikka se syntyi tasan 40 (tai siis 39+7 niinkun silloin opiskelija neuvolakorttiin kirjas..).
Amma
No joo, sillain valmis. Ihan piti jo useampaan kertaan lukea nytkin tuo teksti vielä, mutta pistetään se mun ymmärryksen piikkiin 😀
Lilleri78
Mulle tuli APUA!!!-fiilis pari viikkoa sitten, kun lääkäri sanoi, että tämähän syntyy koska vaan, valmista on. Jaiks!!! Ja ihan oikeesti jaiks: tää voi todellakin syntyä vaikka ensi yönä, nyt on 38 rv täynnä ja aaaaa-puuuuuu-aaaaaaa….
Että tsempit sinnekin!
Emmi Nuorgam
Eli kaikki deadlinet piti! Hieno homma, nyt sit vaan saunaa jynssäämään. 😉
Lilleri78
Joo piti ne 🙂 Katotaan vaan niin nyt tämä sitten menee yli lasketun ajan, just kun oon sopeutunut siihen ajatukseen, että tulee vähän aiemmin… Saunan jynssäys ei kyllä oikein innosta, pitääpä keksiä jotain hitusen mukavampaa 😉
Janica B. (Ei varmistettu)
Tuli nostalginen olo, kun tapasin tänään kaverini, joka on ihan viimeisillään raskaana. Tuli mieleen oma loppuraskaus. Se oli pysähdyttävää viikon 36 paikkeilla tajuta, että ei helvetti, tää ihan oikeesti syntyy. Ikinä aamulla herätessään ei tiennyt, että onkohan mulla jo illalla vauva, tai viimeistään huomenna. Päivät etenivät samaan aikaan oudon hitaasti ja nopeasti, leijuivat ja jumittivat. Ajatus siitä, että se vauva on jo ihan oikean vauvan näköinen ja kokoinen, ja se on mun sisälläni, oli friikki. Tuntui hurjalta tuntea jopa yksittäisten varpaiden vipellys, kun tyyppi vaihtoi asentoa.
Mulla on sitä mahaa edelleenkin ikävä. Vaikka se teki hengittämisestä ja kävelemisestä vaikeaa, tykkäsin siitä kuitenkin tosi paljon. Ja jollain tavalla pidin myös siitä viimeisen kuukauden maagisuudesta. Kun joka päivä tajusi kouriintuntuvasti, että meillä on ihan, ihan pian lapsi sylissämme. Ehkä jo huomenna, ehkä jo tänään.
Emmi Nuorgam
Mä muistan kans miettineeni viime keväänä päivittäin, että ”onkohan tää nyt sellainen synnytyssupistus, kauanko tää kestää, onkohan mulla tänään vauva, koska tää syntyy, aattele kun se syntyis tänään” jne. On siinä varmaan ollut miehellä kestämistä.. Katotaan meneekö tää samanlaiseks jaanaamiseks nyt tänä keväänäkin! 🙂
murina
Mä niiiin muistan ton tunteen, kun tajus vihdoin, että kohta niitä lapsia oikeasti on kaksi 😀
Emmi Nuorgam
Mä luulen, että tajuan sen sitten kun ollaan nelistään oltu kotona pari viikkoa. Tai vuotta… 😀
possu
”otetaas nyt teistä sellanen perhekuva, kun te ootte nelihenkinen perhe..” sanoi appi nuoremman ristiäisissä. Mulla sytytti vasta siinä kohtaa, että joo: kaksi lasta…ja sen todellakin näkee siitä kuvasta.
Emmi Nuorgam
😀
OdotuksestaOnneen
Onnea loppu raskauteen!
Mä en ehtiny edes tuohon saakka masuni kanssa. Yhtäkkiä vaan tajusin että ohi nyt niitä on kaksi 😀
Teillä onneksi muutto ohi, pääsette vauvan kanssa uuteen kotiin <3
Mä täällä muuttolaatikoiden keskellä ihmettelen että huomenna pitäs lähteä evakkoon anoppilaan. Esikoisen meni jo torstaina..
Emmi Nuorgam
Voi ei, ei käy kyllä kateeksi! Tsemppiä muuttoon, se onneksi palkitsee sitten kun saa kaiken tehtyä.. 🙂
Kahvittelija
Mulla on raskaus nyt puolivälissä, enkä ole edelleenkään mitenkään sisäistänyt sitä, että tämä raskaus tosiaan tarkoittaa sitä, että uutta jälkikasvua pukkaa. Että sitten ei voikaan vain huolehtia yhden lapsen syömisistä ja pukemisista ja menemisistä vaan niitä huollettavia on KAKSI.
Ehkä mä vielä tajuan sen, onhan tässä vielä aikaa 🙂
Emmi Nuorgam
Kerro sit, jos on jotain vinkkejä asian sisäistämiseen! 😀
Lilleri78
Me ollaan Lapsen kanssa luettu meille tulee vauva -tyyppisiä kirjoja ja ehkä ne on itseäkin vähän auttaneet sisäistämään asiaa 😉
Emmi Nuorgam
Makailtiin eilen illalla sohvalla katsomassa House Of Cardsia ja pikkujätkä jumppas mahassa niin, että olin ihan varma että se tulee kohta läpi. Siinä sitten tunnustelin ja pakotin miehenkin kokeileen, että onko se nyt pylly vai pää vai mikä (en oo koskaan tajunnut miten joku voi tunnistaa että miten päin se lapsi siellä vatsassa on) ja siinä tajusin, että ei helvetti, siis onko mun mahassa oikea vauva?! Siis sellainen ihmisolio? Se oli jotenkin aivan absurdi ajatus, että siis mun sisällä olisi elävä, ihmisen näköinen olento. 😀